Koko Suomen Shirly

Kulman takaa ilmestyy tumma kaunotar. Katse on ruusukultaisessa iPhonessa ja suu jauhaa purkkaa, mutta kokonaisuus on huoliteltu. Miss Suomeksi valitun Shirly Karvisen vuosi on ollut upea, vaikka sen alkua varjostikin kohu kiinalaistaustaisen naisen sopivuudesta edustamaan Suomea.

Töölöläisessä kahvilassa pieniä, pyöreitä pöytiä on paljon, mutta vapaita paikkoja vähän. Shirly Karvinen istuu rohkeasti keskipöytään. Olemus on rento, vaikka hänen jauhamansa purkka on sentään kadonnut.

Karvinen kruunattiin Miss Suomeksi toukokuussa 2016. Yökerhon tarjoilijasta ja tradenomiopiskelijasta tuli virallisesti valtakunnan kaunein.

”Aloitin täysin uuden elämän. Se on aivan jotain uskomatonta.”

Kahvila hiljentyy hieman, ja monet katseet kääntyvät häpeilemättä pöytämme suuntaan. Joko missi on jo tottunut huomioon tai on keskittynyt täysillä haastattelun, sillä ilmekään ei värähdä. Joku ottaa puhelimella kuvaa takavasemmalta. Päivisin Karvinen saakin osakseen vain katseita.

”Suomalaiset ovat ujoja.” Hän naurahtaa. ”Yöelämässä tullaan moikkaamaan ja juttelemaan enemmän. Se on söpöä.”

Helsingin yöelämä onkin Karviselle tuttu, sillä hän työskenteli ennen misseyttä Namu-yökerhossa.

”Ennen tein samaa työtä joka päivä. Missin työ on monipuolisempaa, ja jokainen päivä on erilainen. En tiedä, olisiko minusta enää normaaliin päivätyöhön.”

* * *

Karvinen vilkaisee värisevää puhelintaan ja hiljentää sen. Syksy on ollut kiireinen. Tänäänkin hän on ehtinyt olla jo kahden eri tv-ohjelman kuvauksissa.

”Kesän jälkeen melkein joka päivä on ollut jotain, esimerkiksi haastatteluja, radio-ohjelmia, kuvauksia, juontoja ja messuja. Mutta se on vain hyvä. Kiireestä tiedän, että olen tehnyt jotain oikein. Tämä on vähän sellainen työ, että pelkkä kruunun voittaminen ei takaa mitään. Pitää lyödä itsensä läpi.”

Heikompi ei kestäisi mediamylläkkää, johon Karvinen kruunajaisten jälkeen joutui. Pahansuopa kommentointi alkoi heti. Suomalais-kiinalaisesta perheestä tuleva Karvinen ei ollut muka tarpeeksi ”suomalainen” edustamaan Suomea.

”Rasismia on hankala kitkeä. Kuitenkin uskon Miss Suomena voivani vaikuttaa siihen olemalla esillä sellaisena kuin olen, suomalaisena ja tavallisena ihmisenä.”

Karvinen haluaa saada ihmiset huomaamaan, että suomalaisuus ei mahdu yhteen muottiin.

”Rasismi on vain tietämättömyyttä. Emme me ole niin erilaisia.”

* * *

Halventavissa kommenteissa ei ollut mitään uutta. Miltei koko nuoruutensa ajan Karvinen oli koulukiusattu. Hän onkin päättänyt käyttää asemaansa kampanjointiin kiusaamista vastaan.

”En halua olla sellainen hajuton ja mauton missi”, Karvinen sanoo. ”Tässä asemassa minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin.”

”Kiusaaminen antoi itsevarmuutta osallistua Miss Suomi -kisoihin.”

Missin tittelin mukana tuli myös kasa siipeilijöitä, ja yhtäkkiä kaikki halusivat olla tuoreen missin kanssa tekemisissä. Jopa vanhat kiusaajat näyttivät unohtaneen menneet.

”Yksi pahimmista kiusaajista laittoi kruunajaisten jälkeen onnitteluviestin Facebookin chatissa ja kyseli kuulumisia. En vastannut.” Karvinen naurahtaa. Hän ei kuitenkaan kanna kaunaa kiusaajille.

”Ajattelen sen niin, että kiusaaminen on oire kiusaajan henkisestä pahoinvoinnista. Olen antanut anteeksi, enkä muistele pahalla. Kiusaajiksi ajautuneilla ihmisillä harvemmin ovat omatkaan asiat kunnossa.”

Karvista alettiin kiusata perheen muutettua takaisin Suomeen. Pahinta kiusaaminen oli yläasteella. Kiinalais-suomalainen tyttö oli muiden silmissä erilainen.

Ajan myötä Karvinen oppi arvostamaan itseään ja jättämään kiusaajat omaan arvoonsa.

”Jossain vaiheessa vain päätin, etten anna asian vaikuttaa elämääni. On pakko tehdä konkreettinen päätös. Muuten kiusatun roolista ei pääse ikinä eroon.”

Karvinen haluaa vaikuttaa omalla tavallaan. Hän haluaa olla esimerkki siitä, kuinka kiusaamisesta voi selvitä kertomalla kiusaamistaustastaan ja puhumalla asioista suoraan.

”Haluan olla esillä niin fyysisesti kuin henkisesti. Olemme suunnitelleet kouluvierailuita, jotta voin konkreettisesti olla kiusatuille läsnä.”

* * *

Neljä vuotta sitten Karvinen muutti Jyväskylästä monikulttuurisempaan Helsinkiin. Muutto tuntui vapauttavalta, sillä pääkaupunkiseudulla etnisyyteen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin maakunnissa.

”Helsingin monikulttuurisuus on rikkaus. Eron pienempiin paikkakuntiin huomaa selvästi.”

Kiinalainen kulttuuri seurasi kotikaupungista pieninä asioina. Tärkeimmät niistä ovat kuitenkin aineettomia: Äidin elämänohjeet ja kiinalais-suomalainen kasvatus.

”Kiinalainen kulttuuri eroaa suomalaisesta paljon. Äidin puolelta on tullut kiinalaisia piirteitä kasvatukseen, isän puolelta taas suomalaisia.

Eroja löytyy myös arkiaskareissa. Kiinalainen perintö näkyy muun muassa ruoanlaitossa.

”Laittamani ruoka on todella mausteista. Paljon chiliä ja aasialaisia makuja.”

* * *

Johdon assistentin opintojensa ohella Karvinen vietti puoli vuotta vaihto-opiskelijana Pekingissä.

”Vaikka Kiina on tavallaan toinen kotimaani, en ollut koskaan käynyt siellä. En tiennyt siitä muuta, kuin mitä äitini oli kertonut minulle.”

20 miljoonan asukkaan Peking olikin Karviselle varsinainen kulttuurisokki, vaikka hän oli ennen peruskouluikää ehtinyt asua vanhempien työn vuoksi muun muassa Tansaniassa, Saudi-Arabiassa sekä Sambiassa.

”Ensimmäiset kaksi viikkoa meni oikeastaan miettiessä, että miten pääsen pois.”

Alkujärkytyksen jälkeen Karvinen alkoi kuitenkin viihtyä Kiinassa, ja oppi muun muassa kiinan kielen alkeet.

”Ymmärsin opiskelijavaihdon jälkeen paremmin myös äitiäni ja hänen arvomaailmaansa.”

Pekingistä Karvinen suuntasi Suomen suurlähetystöön Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa. Hän vietti vain joulun Suomessa. Myös Yhdysvallat teki vaikutuksen.

”Jotkut pitävät jenkkien iloisuutta tekopirteänä, mutta mielestäni se on ihanaa. Jos voit tehdä jonkun päivästä paremman jollakin niin pienellä asialla kuin hymy, kohteliaisuus tai iloinen asenne, miksi et tekisi?”

* * *

Karvinen pitää koulutusta ja kouluttautumista tärkeänä.

”Suomessa koulutus on korkeatasoista, kaikille mahdollista ja maksutonta! Se on ehdottomasti iso etu suomalaisille. Koulutus on tärkeä osa identiteettiä ja väylä osaksi yhteiskuntaa.”

Karvisen oma unelma-ammatti on vaihdellut paljonkin.

”Mitä pidemmälle elämässä menee, sitä ylemmäs tavoitteet ovat nousseet.”

Miss Suomeksi kruunaaminen pisti suunnitelmat uusiksi.

”Ennen misseyttä unelma-ammattini oli assistentin paikka suurlähetystössä. Missin työt ovat kuitenkin mahdollistaneet ihan uuden maailman media-alalla.”

Tällä hetkellä Karvista kiinnostaisi muun muassa juontajan työt.

”Tykkään esiintyä ja olla esillä. Se on minulle luontevaa.”

Myös politiikka kiinnostaa. Vaikka Karvisella on paljonkin mielipiteitä, hänen mielestään politiikan kommentointi ei kuitenkaan kuulu misseyteen.

”Missi on hyvän fiiliksen lähettiläs. Puolue ja poliittisia kantoja on, mutta niitä katsotaan sitten missivuoden jälkeen.”

* * *

Miss Suomi edustaa perinteistä, ehkä hieman vanhentunutta naiskuvaa. Mikä missin roolissa viehättää?

”Misseys avaa ovia. Se on hyvä väylä verkostoitumiseen, varsinkin jos ura media-alalla kiinnostaa. ”

Karviselle Miss Suomi -kisaan osallistuminen oli myös itselleen näyttämistä.

”Misseys on niin paljon muutakin kuin keikistelyä ja poseeraamista iltapäivälehden kannessa. Itse osallistuin, koska halusin olla erilainen ja nykyaikainen esikuva.”

Vaikka Karvista on nähty hänen kruunaamisensa jälkeen julkisuudessa paljon myös iltapäivälehdissä, halu muuttaa ennakkoluuloja vaikuttaa vilpittömältä. Keväällä missikauden päättyessä selviää, kuinka paljon Miss Suomi onkaan saanut aikaan.

* * *

INFO

  • Shirly Karvinen – Miss Suomi 2016
  • Syntynyt Jyväskylässä 1993 suomalais-kiinalaiseen perheeseen.
  • Vietti lapsuutensa isänsä työn vuoksi Sambiassa, Tansaniassa, Keniassa ja Saudi-Arabiassa.
  • Kruunattiin Miss Suomeksi keväällä. Karvisen missivuoden alkua varjosti rasistinen keskustelu hänen etnisestä taustastaan.
  • Opiskelee Haaga-Helia -ammattikorkeakoulussa tradenomiksi johdon assistentti -linjalla.
  • Asuu Helsingin Töölössä Bentley-koiransa kanssa.

teksti Wilma Ruohisto
kuvat Tanu Kallio