Pyyteettömiä tekoja

Mikä perustelee eläinten pyyteettömän käytöksen, altruismin? Tämä kysymys nousi esiin, kun kuuntelin luonnontieteilijän esittelyä omasta tutkimusalastaan keskustelutilaisuudessa. Altruismi on kiehtovaa: joku valitsee tehdä jotakin sellaista, joka ei suoraan hyödytä itseä. Ihmisten pyyteettömät teot liittyvät etiikkaan, jossa altruismin vastakohtana on egoismi, mutta eläimien kohdalla moraalia on vaikeampi ymmärtää.

Ihmistenkin epäitsekkäät ja pyyteettömät teot herättävät usein kysymyksiä. Miksi auttaisin muita? Suomalaiset tuntevat sanontoja, kuten ”ilmaista lounasta ei ole”. Oman edun tavoitteluun keskittyneessä nyky-yhteiskunnassa toisen hyvä tahto voi herättää helposti epäluottamusta.

Menevätpä jotkut jopa niin pitkälle, että kritisoivat auttamista ylipäätänsä. Monelle maailmaa konservatiivisesta näkökulmasta tarkastelevalle auttava sankari hukuttaa autettavan hyvään tahtoonsa, eikä rohkaise toimimaan. Autettavasta tulee uhri, ja auttaminen passivoi. Tällaiset roolit eivät ole pitkäkestoisen onnellisuuden tae.

* * *

Evoluutiobiologien mukaan eläinten kohdalla kysymys liittyy lisääntymiseen. Monessa hyönteisyhteiskunnassa pyyteettömiä toimia todistetaan jatkuvasti. Luonnontieteilijät puhuvat ryhmävalinnasta, jossa ryhmän tai perheen edut voivat johdattaa tähän pyyteettömään käyttäytymiseen. Muurahaisten kohdalla se tarkoittaa käytännössä sitä, että ne eivät pyri tekemään omia jälkeläisiä vaan tukevat kuningattaren lisääntymistä. Toimiva pesä takaa ruokaa, suojaa ja se on jokaisen yksilön etu.

Samassa keskustelussa luonnontieteilijöiden kanssa puhuttiin myös evoluutiosta, johon nämäkin kysymykset liittyvät. Jos eläimillä on taipumus auttaa muita, onko se ristiriidassa evoluutioteorian kanssa, jossa vain vahvin voittaa? Ajatus kääntyy ymmärrettäväksi niin, että suurempi hyvä on myös yksilön etu: altruistinen yksilö on vahvin.

Ihminen on eläin, mutta evoluutio on kehittänyt homo sapiensin jo pitkälle ottamaan toiset huomioon. Ja se on jokaisen onni. Historian eläimellinen ihminen on jäänyt taakse, eikä jokaisesta suupalasta tarvitse enää tapella ja tappaa. Meillä on hyvän tekemisen kulttuuri. Useimmat ihmiset tietävät, että toisen kanssa voi keskustella. Maailmaa ohjaa usko, että yksilö pystyy muuttamaan omia asenteitaan ja mielipiteitään, kunhan hän saa enemmän tietoa tosiasioista.

Ihmisten välisistä suhteista puhutaan myös Isot Luvut -taulukossa: mitä enemmän kanssaihmisiin luotetaan, sitä vähemmän on eriarvoisuutta. Mitä enemmän on eriarvoisuutta, sitä enemmän on väkivaltaa ja hätää. Ollaan siis ihmisiksi, kulttuurievoluution hedelmiä ja tehdään hyvää.

Teksti: Hannele Huhtala

Tämä on Ison Numeron ilmainen näytejuttu. Iso Numero on kaduilla myytävä kulttuurilehti, joka tarjoaa vähävaraisille ihmisarvoista työtä ja mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehden myyjät saavat jokaisesta lehdestä kolme euroa. Tue paikallista myyjääsi ja osta uusin lehti!