Alueiden keskiluokkaistuminen, siihen liittyvä palveluiden lisääntyminen ja mukavuuteen panostaminen nähdään usein positiivisena asiana. Samoilla teoilla, joilla tehdään alueita vetovoimaisemmaksi yksille, työnnetään kuitenkin toisia pois.
Gentrifikaatiosta eli alueiden keskiluokkaistumisesta keskustellaan usein Suomessa positiivisessa valossa ja keskiluokan näkökulmasta. Puhutaan naapurustojen elävöittämisestä, kaupunkitilan kasvojenkohotuksesta, asuinalueiden kehittämisestä. Suurinta osaa tuntuu kiinnostavan lähinnä sijoitusasuntojen arvonnousu ja trendikkäät uudet artesaanileipomot ja ravintolat.
Usein totuus on kuitenkin hyvin erilainen. Monesti keskiluokkaistuminen kulkee käsi kädessä alueiden eriytymisen kanssa. Samaan aikaan kun asukasrakenne muuttuu korkeammin koulutetuksi ja parempituloiseksi, kallistuvat myös asunnot. Tämä prosessi taas muuttaa asuinalueen rakennetta keskiluokkaisemmaksi ja voi ajaa alueen köyhemmät asukkaat muuttamaan muualle vuokrien kallistuessa.
Moni kaupunkilainen, kuten Helsingin Kontulassa asuva Aida Diallo kokee tulevansa puristetuksi kauemmas ja kauemmas kaupungista, eikä muutokselle näy loppua.
”Perhekokomme on kasvanut kuusihenkiseksi, emmekä enää mahdu nykyiseen kolmioomme. Suuri osa palkastani menee vuokraan, enkä näe muuta mahdollisuutta kuin muuttaa pois Helsingistä”, hän kertoo.
Diallon perhe on asunut Itä-Helsingissä yli 15 vuotta. Hän on puolisoineen vakituisissa palkkatöissä, mutta asuinkustannusten viimeaikainen nousu tarkoittaa, että vuokran, laskujen ja muiden elinkustannusten jälkeen perheelle ei jää lainkaan rahaa käteen.
”Ennen Itä-Helsinki oli pääkaupunkiseudun mittakaavalla halpa paikka asua, mutta nykyään täälläkin hinnat ovat jyrkässä nousussa ja Kontulan ostoskeskuksen uudistumisen myötä joudumme taas varmasti siirtymään, kun vuokrataso nousee.”
Uppsalan yliopiston asunto- ja kaupunkitutkimusinstituutin tutkijatohtori Mika Hyötyläinen kertoo, miten Diallon perheen kaltaisia ihmisiä syrjäytetään kaupungista keskiluokan tieltä.
”Gentrifikaatio voi olla äkillistä vuokrasopimusten purkamista tai se voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä niin että duunarinaapurustosta tulee hiljalleen liian kallis työväenluokalle”, Hyötyläinen sanoo.
”Jos asunnoilla tehtävät mahdolliset voitot kohoavat nykyisten vuokratuottojen ja nykyis-
ten asukkaiden maksukyvyn yli, vuokranantajalla on intressi vuokrata kämppä paremmin maksavalle asukkaalle.”
Hyötyläisen mukaan Suomessa esimerkiksi Helsingin Kalliossa sekä Tampereen Pispalassa on ollut jo pitkään nähtävissä gentrifikaatiota ja hän uumoilee, että prosessia tullaan havaitsemaan myös esimerkiksi Itä-Helsingin peruskorjattavissa lähiöissä.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että gentrifikaation negatiiviset vaikutukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti etnisiin ja rodullistettuihin vähemmistöryhmiin verrattuna valkoisiin asukkaisiin. Huonommasta sosioekonomisesta asemasta johtuen näillä vähemmistöillä on usein vähemmän vaihtoehtoja muuttaa toiseen naapurustoon.
Mika Hyötyläisen mukaan tämä on osa toimivaksi todettua kaavaa: ajan myötä keskiluokka on muuttanut keskusta-alueille ja uudempiin lähiöihin, kun taas vanhempiin lähiöihin ovat asettuneet työväenluokka ja marginalisoidut: ne joilla ei ole varaa asua muualla.
Kaupungin kasvaessa vanhoissa lähiöissä nähdään taas potentiaalia voitoille. Rakennuskantaa puretaan, uudistetaan, täydennetään ja peruskorjataan kaupungin ja rakennusliikkeiden toimesta. Samalla asuntojen vuokrat ja hinnat nousevat.
”On hyvin todennäköistä, että joissain lähiöissä valkoinen keskiluokka tulee syrjäyttämään duunareita ja rodullistettuja ryhmiä”, hän sanoo.
Teksti Ndéla Faye
Kuvat Katja Tähjä
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan joulukuun 2022 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2021 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 220 hengelle.
