Pohjan jälkeen tuli riemu
Lopettaminen on mahdollista, sanoo päihdekierteestä irtautunut Riikka Tuomi.
Ei aikaa eikä rahaa
Kati Melto siirtyi media-alalta sosiaalialalle. Nyt hänellä ei ole aikaa eikä rahaa.
Toukokuun Iso Numero kertoo toiseutetuista
Lehdessä käsitellään muun muassa eläinten oikeuksia, päihdepolitiikkaa ja karkotuksia. Kannessa Kukko Pesonen, Ison Numeron historian ensimmäinen muunlajinen kansihenkilö!
Kaikki me ollaan eläimiä
Tutkijat ja aktivistit ehdottavat eläin-termistä luopumista ja muiden eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin.
Empatia ei riitä
Kesäisellä kadulla harhailee sekavasti käyttäytyviä addikteja. Olinko minäkin tuollainen? Ymmärsinkö sen?
Vartijan asussa
Pilvi Takala soluttautui vartijoiden työyhteisöön ja katsoi, voiko sieltä käsin puuttua alan ylilyönteihin.
Tunteet kuuluvat keskusteluun
Ystäväni heiluttaa käsiään etukenossa. Näyttää siltä, että hän on mahdollisesti pian ryömimässä illallispöydän yli, jotta saa pointtinsa perille. Tunteet ovat
Ulla Kolla juhli levyjulkkareitaan kotikentällä
Paikallistason klubitoiminta on tärkeää keikkakulttuuria.
Hyvin vaikea laji
Rosa Liksom muistaa hyvin kylmän sodan ajan ja kauhun tasapainossa elämisen. Hänestä maailma on taas keskellä kylmää sotaa.
Kahvilla pärjää iltaan asti
Lucica viettää aikaa rautatieasemalla, koska ei tiedä, minne muuallekaan voisi mennä.
Mitä taide on?
Tässä lehdessä puhutaan taiteesta. Kulttuurilehtenä Iso Numero toki nostaa taideteemoja esiin joka numerossa, mutta tällä kertaa päätimme keskittyä ennen kaikkea
Iso Taidenumero on nyt kaduilla!
Huhtikuun Isossa Numerossa puhutaan taiteesta. Millainen voima ja merkitys sillä voi olla – ihan kenelle vain?
Muotti, johon lapsi ei mahdu
”Minä olen luokan surkein poika”, lapseni sanoi ja hautasi päänsä tyynyyn itkien.
Kohti kotia
Kaikki Suomessa eivät ehkä tiedä sitä, mutta me olemme kuuluisia. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on edelleen laskussa.
Autolla Suomeen
Cornel matkasi tammikuussa takaisin Romaniasta Helsinkiin, koska haluaa rakentaa talon lapsilleen.
Suu täynnä kieliä
Monikielisiä ihmisiä elää Suomessa tänään ainakin viidesosa enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Mitä merkitystä sillä on yksilöille, kouluille ja yhteiskunnalle?
Kysymyksiä tulevaisuuden kynnyksellä
Mitä ihmiskunta tekee sitten, kun maapallo on pilattu? Miten koulujen ja yhteiskunnan pitäisi suhtautua kasvavaan monikielisyyteen? Miten talous saataisiin edistämään




