Iso Numero istahti yhteiseen pöytään Vantaalla. Yhteisöruokailu on monille osallistujille taloudellinen ja sosiaalinen henkireikä. Ote artikkelista, jonka voit lukea kokonaisuudessaan maaliskuun 2025 Isosta Numerosta.
Ikkunasta näkyy valkoinen maa ja kirkas taivas. On tammikuu ja ulkolämpötila huitelee nollan asteen tuntumassa. Seinän takaa kuuluu vaimeasti kappelista kantautuva yhteislaulu. Kappelin ovesta pääsee suoraan jonoon, joka johtaa Vantaan Hakunilan seurakunnan vuoden ensimmäiselle yhteisölounaalle.
Jonon ensimmäisenä odottaa Ari Vihunen, 61. Hän on asunut Hakunilassa vuodesta 2018. Yhteisölounaat ovat maistuneet siitä lähtien, kun työsuhde päättyi yt-neuvotteluiden jälkeen viime vuoden tammikuussa.
Vihunen kertoo, että ruoka-avustukset ja yhteisölounaat vähentävät ruokamenoja ja helpottavat arkea.
”Päättäjät haluavat lopettaa ruokajonot, mutta eivät ymmärrä, että se on mahdoton yhtälö, jos ihmisten oloja ei paranneta”, Vihunen sanoo.
Hän tuntee hyvin lähialueiden ruoanjakopaikat ja käy niissä säännöllisesti. Tuttuja paikkoja ovat ainakin Korson, Simonkylän ja Helsingin Kallion Hurstin leipäjonot, joissa hänen kokemuksensa mukaan jonot ovat kasvaneet lähiaikoina.
”Surullista on huomata, että jonoissa on usein myös vanhempia ihmisiä, joilla ei välttämättä ole energiaa jonottamiseen”, hän sanoo.
Päättäjät haluavat lopettaa ruokajonot, mutta eivät ymmärrä, että se on mahdoton yhtälö, jos ihmisten oloja ei paranneta.
Yhteisölounailla kohtaamiemme ihmisten huomiot ovat tarkkoja. Ruoka-apukentällä kynttilä palaa ikään kuin molemmista päistä: samanaikaisesti avuntarvitsijoita on enemmän ja jaettavana olevan hävikki ja ylijäämäruoan saatavuus on heikentynyt.
Ruoka-avun historia ulottuu yli sadan vuoden taakse kansankeittiöihin. Nykyiset leipäjonoina tunnetut ruokajakelut syntyivät 1990-luvun lamavuosina. Silloin ajateltiin, että ne olisivat väliaikaisia, mutta leipäjonot näyttävät tulleen jäädäkseen.
Yleinen trendi on, että asiakasmäärät nousevat. Ruoka-avun vuosittaisesta tilannekatsauksesta selviää, että elinkustannusten nousu on lisännyt ruokaavun tarvetta erityisesti lapsi perheillä, maahanmuuttajilla ja työssä käyvillä aikuisilla. Koko maassa ruokaapuun turvautuu arviolta 200 000 ihmistä vuosittain.
Yhteisölounaiden merkitystä ei ymmärrä, ellei niihin osallistu.
Teksti Johannes Roviomaa
Kuvat Touko Hujanen
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan maaliskuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
