Tässä lehdessä käsitellään monin tavoin vankiloita, vankeutta ja sitä, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu ihmisille, jotka rikkovat yhteisiä sääntöjä.
No, kovin eri asioita riippuen siitä kuka olet.
Elokuussa eräs Ison Numeron myyjä kertoi meille toimistolla, että joukko esiteini-ikäisiä poikia häiriköi häntä, kun hän myy lehteä. Nuoren naisen mukaan pojat nimittelivät ja heittelivät häntä ruualla. Joku jopa löi. Tilanne kuulosti todella kurjalta, ja oli hänen mukaansa eskaloitunut jo jonkin aikaa.
Lopulta pojat tavoitettiin paikallisen koulun kautta. Koulun aikuiset ja huoltajat puhuivat poikien kanssa. Pojat olivat hieman eri mieltä siitä, mitä ja miten oli tapahtunut, mutta silti he kävivät kättelemässä naista ja pyytämässä anteeksi. Myyjän mukaan häiriköinti loppui.
Myönnän, että olin positiivisesti yllättynyt, että asia otettiin vakavasti. Jäin miettimään, onko aikuisten käytös on laskenut odotuksiani niin paljon, että perus käytöstavat yllättävät.
Samaan aikaan maan hallitus oli taas kerran ”rasismikohun” syövereissä. Kansanedustaja Keskisarjan (ps.) jo liian monta kertaa toistellut ja tarkoitukselliset sanomiset pakottivat pääministeri Orpon (kok.) hallituksen palaamaan ”rasismikeskusteluun”. Vaikka mieli teki kovasti vain sopia budjetista.
Hallitustaipaleen ensimmäisenä vuonnahan hallitus jo joutui vakuuttelemaan toimivansa yksimielisesti rasismia vastaan. Hyväksyttiin rasisminvastainen tiedonantokin – tosin sekin lähti aika kiikkuen liikkelle.
”Näytänkö semmoiselta mieheltä, että allekirjoitan jotain rasisminvastaisia tiedonantoja. Höpsis pöpsis”, totesi Keskisarjakin STT:lle siitä vielä tänä kesänä.
Nyt kohun jälkeen hallitus päätti, että ”jos yhdessä sovituista linjauksista poikkeaa, siitä tulee seuraamuksia”. Orpon sanoin.
Opetapa siinä lapsille, että ketään ei saa kiusata, kun poliitikotkaan eivät osaa käyttäytyä.
Opetapa siinä lapsille, että ketään ei saa kiusata ja kaikki ovat yhdenvertaisia, kun Suomen kärkipoliitikotkaan eivät osaa käyttäytyä ja pääministeri kuulostaa lannistuneelta luokanopettajalta. Yhtään ei auta, että maailman tasolla aikuisten meno on vielä karmivampaa.
Köyhät, ruskeat – ja ehkä arjen tasolla lapset – joutuvat jo suuremmalla todennäköisyydellä vastaamaan tekemisistään tai jopa asioista, joita eivät ole edes tehneet. Ja he joilla on eniten valtaa, pääsevät helpommin pälkähästä.
Mutta me tiedämme että oikeusvaltion perusta rapautuu, jos siihen ei luoteta. Jos päättäjiä ei pidätetä edes rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta köyhä joutuu vankilaan maksamattomista sakoista, on ihan legitiimiä kysyä miksi kunnioittaa järjestelmää.
Yhdenvertaisuus alkaa siitä, että valtaapitävät ovat eniten vastuussa teoistaan ja käytöksestään. Ihan niistä sanomisista asti. Koska muutenhan kaikki voi olla ihan, että höpsis pöpsis ja mä teen mitä tahdon.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu lokakuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
