Gheorghe kohtaa hyvyyttä niin kadulla kuin kirkossakin.
Täytän tänä vuonna 40 vuotta. Olen jo neljän lapsen isoisäkin, mutta mitään ikäkriisiä minulla ei ole. Tuntuu, kuin olisin vieläkin 18-vuotias.
Tänä vuonna minulla tulee myös täyteen kymmenen vuotta Ison Numeron myyjänä. Vuosikymmenessä moni asia on muuttunut. Lehden hinta on noussut, ja monet asiakkaat sanovat sitä jo liian kalliiksi.
En majoitu enää hätämajoituksessa vaan kaksiossa Keravalla. Meitä on seitsemän ihmistä jakamassa vuokraa: vaimoni, poikani ja ystäviämme, kaikki Ison Numeron myyjiä.
Olen myynyt lehteä vuosia Herttoniemessä. Metroaseman ympäristöön on rakennettu uusia taloja ja sinne on tullut paljon uusia ihmisiä, mikä merkitsee uusia asiakkaita. Joitakin vanhoja tuttuja ei enää näy. Ehkä he ovat muuttaneet pois.
Minulla on edelleen ystäviä alueella. He sanovat, että ostavat lehden minulta, koska olen ystävällinen. Kun tapaamme, he saattavat antaa minulle ruokaa tai rahaa. Muistan muutamien nimen: Timo, Marko, Samantha… jotkut nimet ovat minulle niin outoja, etten muista niitä.
Nämä ihmiset kuitenkin auttavat minua paljon. Jos lehteä ei olisi, minun pitäisi mennä jonnekin muualle.
En ole oppinut juurikaan suomea, mutta osaan vastata, että hyvää kuuluu, kun kysytään. Osaan kertoa, että uusi lehti on ilmestynyt ja mitä se maksaa.
Teen töitä joka päivä, vaikka sataisi vettä tai lunta. Minulla ei ole sadevaatteita, mutta kuivattelen takkia kotona päivän päätteeksi. En syö aamulla tai päivän mittaan mitään, juon vain kahvia. Illalla maistuu vaikkapa kana ja perunat.
Ajattelen, että Jumala on kaikkialla.
Olen myös pappi kotikyläni helluntaikirkossa. Olin ennen ortodoksikristitty, mutta sitten tapasin ihmisiä, jotka puhuivat jumalan sanaa. Sana tuli sydämeeni, ja vuonna 2009 minut hyväksyttiin maallikkopapiksi.
Kirkossa puhun siitä, miten Jeesus antoi elämänsä puolestamme ja saimme syntimme anteeksi. Luen Raamattua ja selitän sitä ihmisille.
Keravalla meillä oli aiemmin pieni kirkko, vuokrasimme erästä tilaa aina sunnuntaisin. Nyt seurakuntaveljeni ovat Romaniassa ja kirkko on suljettu. Puhumme uskosta kuitenkin kotona.
Minulle henkilökohtaisesti tärkein Raamatun kohta on Psalmi 23. ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Ajattelen, että Jumala on kaikkialla. Hän antaa meille ruoan, veden ja lähettää enkelinsä herättämään meidät aamuisin.
Tärkein seremoniamme on ehtoollinen kerran kuukaudessa. Silloin nautimme kirkossa leipää ja viiniä, Jeesuksen ruumista ja verta. Jos joillakin on riitaa, sovimme ne ennen ehtoollista. Muuten sen nauttiminen olisi syntiä.
Emme juo, tupakoi emmekä varasta. Autamme yhteisömme köyhiä vanhuksia jakamalla heille ruokaa ja rahaa. Kirkon ansiosta minulla on ympärilläni hyviä ihmisiä.
Teksti Hanna Kauppinen
Kuva Janne Hukka
Tämä on näytejuttu tammi-helmikuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
