Byrokratia on helposti myös väkivaltaista ja toiset selviävät siitä helpommin kuin toiset, kirjoittaa Veera Vehkasalo.
Näinä aikoina tuntuu yhä useammin siltä, että säännöillä ei ole mitään väliä.
Yhä räikeämmin suurvaltojen päämiehet – niin, miehet – rikkovat oikeusvaltion ja kansainvälisen lain perusperiaatteita. Aina kun yksi tekee jotain karmivaa, toiset tuohtuvat. Sitten tekevät vuorostaan mitä haluavat.
Oikeusvaltio, kansainvälinen laki ja normit, joita nyt kovaa vauhtia tuhotaan, ovat ennen kaikkea pienten puolustus. Niiden pitäisi taata, että emme elä maailmassa, jossa vain suurvaltoja ja -yrityksiä hallitsevat mafiosot päättävät.
Siinä missä oikeusvaltion voi nähdä yhtenä yrityksenä rajata isojen valtaa, sen pikkuveljeä byrokratiaa pidetään arkipuheessa usein kasvottoman vallan tapana hallita pientä ihmistä.
Tämän lehden jutuissa sivutaan monenlaista pientä ja isoa byrokratiaa. Monet sen kiemurat ovatkin kafkamaisia. Mutta nyt kun norminpurkutalkoot ovat muodissa, on hyvä muistaa, että byrokratiaa on myös positiivisia. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnit, yritysvastuudirektiivit ja hoitajamitoitukset ehkä lisäävät paperinpyörittelyä, mutta ovat tärkeitä.
Jos järjestelmä on rakennettu hyvin, sujuva byrokratia voi olla tärkeä osa sen takaamista, että yhteiskunta on oikeudenmukainen ja toimiva. Että asioita voi seurata ja päätöksistä valittaa. Että ihmisen toimeentulo ei ole kiinni esimerkiksi siitä, näkeekö somevaikuttaja hänen hätänsä oikealla hetkellä ja tekee siitä videon miljoonille.
Itsestäänselvänä byrokratian positiivisuutta ei kuitenkaan pidä ottaa. On ilmiselvää, että paperisota on helposti myös väkivaltaista ja toiset selviävät siitä helpommin kuin toiset. Usein se kasaantuu tietyille ihmisille.
Köyhien ihmisten pitää täytellä monimutkaisia lappuja, että saavat ruokaa. Vammaisten pitää osoittaa, että tarvitsevat tukea. Turvapaikanhakijan pitää todistella, että on vaarassa.
Koko aihetta on tullut mietittyä paljon nyt, kun Iso Numero on historiansa suurimmassa byrokratiasolmussa. Viime vuonna Verohallinto muutti kantaansa lehden myyjien asemasta tavalla, josta seurasivat käsittämättömät satojen tuhansien eurojen mätkyt. Päätös uhkaa kaataa toiminnan, ja olemme tehneet siitä valituksen.
Katulehti voi antaa marginaalissa eläville ihmisille mahdollisuuden ansaita ja edistää omaa toimijuutta. Hyvään byrokratiaan kuuluu mielestäni se, että ymmärretään ihmisten elämäntilanteiden erot ja päätöksenteossa painotetaan lopputulosta.
Sillä on iso ero, juontaako byrokratian tarve vähäosaisten kontrollista ja epäluottamuksesta vai oikeuksien takaamisesta. Siksi sitä aina haluaa kysyä: ketä eri byrokratian muodot hyödyttävät ja miksi?
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu tammi-helmikuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
