Mistä ne lapset tulevat, jotka pyytävät euroa Itä-Helsingin ruokapaikkojen ja kauppojen asiakkailta? kysyy Ison Numeron kolumnisti Rasoul Khorram.
”Saisinko euron?” on tuttu lause, joka on näkynyt paperilapuilla Suomen kaduilla jo vuosia. Mutta viime aikoina olen huomannut jotain uuttakin. Itä-Helsingin ruokapaikoissa ja kaupoissa, ympäri Suomea liikkuu 3–5 lapsen ryhmiä, jotka pyytävät asiakkailta euroa.
Onko tämä vain leikki, tapa saada taskurahaa? Jotkut saattavat sanoa, että lapset vain leikkivät, mutta tämän leikin takana olevaa todellisuutta, lasten nälkää, ei voi kieltää.
Heillä on tarpeita, joihin valtion tuki aivan ilmeisesti ei riitä vastaamaan.
Mistä nämä lapset tulevat, ja kuka on vastuussa tästä tilanteesta? En voi olla miettimättä, ovatko he sukua niille lähemmäs puolelle miljoonalle suomalaiselle, jotka ovat menettäneet luottotietonsa. Vai ovatko he lapsia, joiden vanhemmat seisovat usein päivisinkin kaupungin ja kirkon pitkissä leipäjonoissa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimevuotisen arvion mukaan hallituksen leikkaukset merkitsevät liki 30 000 suomalaislapsen ajautumista köyhyyteen.
Valtion miljardivelkojen ja valtiovarainministeriön säästötoimien, ”saksien” varjossa tästä lauseesta – saisinko euron – on tullut lasten ääni.
Kun työttömyys kasvaa ja valtion sosiaalinen tuki heikkenee, lapset joutuvat uhreiksi. Aikana, jolloin eduskunta ei vielä käyttänyt säästösaksia ja kriisissä autettiin lähimmäistä, yhteiskunta oli monelle turvallisempi, eikä rasismia näkynyt nykyisessä mittakaavassa.
Nälkä ja valtion velkaantuminen liittyvät suoraan toisiinsa. Korona-aikana yhteiskunnan taloudelliset ongelmat tulivat selvästi esiin, kun osa yrityksistä meni konkurssiin ja suuri määrä työntekijöitä irtisanottiin. Tämän jälkeen tulivat Venäjän ja Ukrainan välinen sota ja NATO-jäsenyys kustannuksineen.
Kuinka kauan velkaantuminen ja leikkaukset jatkuvat?
Tässä tilanteessa hallitus on kestävämpien ratkaisujen etsimisen sijaan ajanut pienituloiset perheet ja lapset ahtaammalle.
Mikä on hallituksen vastaus tähän? Kuinka kauan velkaantuminen ja leikkaukset jatkuvat? Kuinka monta vuotta tämä oikein kestää? Me emme voi sulkea silmiämme ruokajonojen pidentymiseltä, työttömyyden kasvulta, asunnottomuuden lisääntymiseltä ja koko yhteyskunnan köyhtymiseltä. Jos sama suunta jatkuu, yhä useammat kauppiaat – kuten Kontulan K-Supermarket jo teki – saattavat poistaa itsepalvelukassat varkauksien hallitsemiseksi.
Vain osa nykyisistä ongelmista johtuu siitä, että Suomi käyttää paljon rahaa puolustukseen Venäjän uhan vuoksi, mutta sotaan liittyvät kulut köyhdyttävät meitä. Hallitus toisaalta siis työskentelee sotaa vastaan, mutta aloittaakin sodan ihmisten mielissä. Olisi hyvä edistää rauhaa ja ystävyyttä muiden maiden kanssa.
Jos tilanne jatkuu tällaisena, nälkäisten lasten vanhemmat eivät ehkä ole hyviä sotilaita puolustamaan maata sodan aikana. Rauhan ja ystävyyden tie on Suomelle ja koko maailmalle ilmainen polku.
Rasoul Khorram
Toimittaja ja dokumentaristi
Tämä on näytejuttu maaliskuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
