Päätoimittaja Veera Vehkasalo kysyy mihin maailman onnellisimman maan onnellisuus on kadonnut.
Kuinka usein koet itsesi onnelliseksi? Maailman onnellisimmaksi maaksi jopa huvittavuuteen asti valitussa Suomessa voisi kuvitella että moni sanoo että usein.
Tuore tutkimus maalaa onnellisuudestamme kuitenkin hieman toisenlaista kuvaa. Alussa mainittu kysymys ja muutama muukin kysyttiin tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin elokuussa Sosialidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportissa.
Kaikkiaan suomalaisten koettu hyvinvointi on viime vuosina romahtanut, totesivat tutkijat. Mutta etenkin maan vähäosaisten kannalta luvut olivat surullista luettavaa.
Enää neljäsosa suurin vaikeuksin toimeentulevista tunsivat itsensä onnellisiksi usein tai melko usein. Muutos on suuri: vielä kymmenen vuotta sitten osuus oli sentään puolet. Isoa pudotusta oli myös niillä, joilla oli vain vaikeuksia kattaa jokapäiväiset menot: heistäkin ennen suurin osa oli usein tai melko usein onnellisia, nyt enää alle puolet.
Myös elämän kuormittavuuden tunne oli kasvanut rajusti etenkin huono-osaisimmilla. Hurjat 80 prosenttia suurin vaikeuksin toimeentulevista kokee, ettei enää kykene tekemään pitkän aikavälin suunnitelmia lainkaan, koska elämä on niin kuormittavaa. Vielä vajaa vuosikymmen sitten heistäkin niin sanoi vain kolmasosa.
Ja tämä tapahtuu maassa jossa elinkustannukset nousevat, työttömyys on yhä korkealla ja pienituloisten toimeentulo heikentyy.
Haastatattelin tähän lehteen tutkimusta tekemässä ollutta Mikko Niemelää (s. 9). Sosiologian professori Niemelä ei osannut sanoa näkyvätkö esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaukset tuloksissa jo. Mutta hän huomautti, että esimerkiksi eläkeläisten osalta kuormittuneisuus pysyi pandemiankin aikana suhteellisen samana. Niemelä muistutti, että myös taannoisessa perustulokokeilussa huomattiin, että niillä jotka saivat vastikkeettomana perustulona sen saman summan kuin muut työttömät, oli subjektiivinen hyvinvointi parempaa. Molemmat viittaavat siihen, että ihan jo toimeentulon vakaudella on iso rooli hyvinvoinnissa.
Perustuslaki ei Suomessa takaa oikeutta onnellisuuteen – tai edes sen tavoitteluun kuten itsenäisyysjulistus rapakon takana. Mutta ainakin oman käsitykseni mukaan yksi hyvinvointivaltion päätavoite on pyrkiä siihen, että ihmisillä on puitteet ja mahdollisuus voida hyvin riippumatta siitä, mikä heidän yhteiskunnallinen asemansa, taustansa tai taloudellinen tilanteensa on. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vähävaraisuuden tai työttömyyden ei tarvitse tarkoittaa onnetonta elämää.
Onko hyvinvointivaltio siis epäonnistunut? Onko elämästä köyhänä Suomesta tullut niin epävarmaa, ettei hyvinvoinnille ole tilaa?
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on Ison Numeron näytejuttu, joka on julkaistu lehdessä #111 (syyskuu 2026). Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
