Kuukausimaksulliset suoratoistopalvelut ovat nopeasti muuttuneet yleisimmäksi tavaksi levittää ja kuluttaa kulttuuria. Nyt kuitenkin sekä kuluttajat että taiteilijat ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja.
Kuukausimaksulliset palvelut ovat vaivihkaa hiipineet elämämme jokaiselle osa-alueelle. Nykyään katsomme elokuvamme, kuuntelemme musiikkimme ja jopa luemme kirjamme lähes rajattomien valikoimien palveluista, jotka mukauttavat suosituksensa kuluttamiemme materiaalien mukaan.
Kuluttajille tämä näyttäytyi etenkin alkuun poikkeuksellisena vapautena. Kun Spotify aloitti palvelunsa vuonna 2008, se vaikutti melkein liian hyvältä ollakseen totta. Yhdellä kuukausimaksulla sai käyttöönsä lähes kaiken maailmassa tuotetun kaupallisen musiikin. Levykauppaan tallominen ei enää tuntunutkaan houkuttelevalta.
Pian muut populaarikulttuurin muodot seurasivat perässä. Netflix laajensi suoratoistopalvelunsa Eurooppaan vuonna 2012 ja lupaus ”elokuvien Spotifystä” tuntuikin houkuttelevalta. Kirjallisuus seurasi viimeistään korona-aikana BookBeatin ja Storytelin tapaisten palveluiden muodossa.
Kuukausimaksullisten kulttuuripalveluiden kasvu onkin ollut räjähdysmäistä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 75 % kuluttajista maksaa jonkinlaisesta tilauspalvelusta. Todettakoon kuitenkin, että monet näistä tutkimuksista laskevat mukaan koronavuosien aiheuttaman markkinavääristymän.
Kulttuuri ja sen tuottaminen on joka tapauksessa muuttunut palvelumuotoiseksi.
Suoratoistopalveluiden nousua markkinoita dominoivaksi voimaksi ei voida ainakaan täysin erottaa laittomasta kopioinnista. Kun Spotify ja Netflix aloittivat toimintansa laajalla valikoimalla, laittoman kopioinnin havaittiin romahtaneen huomattavasti.
”Laiton kopiointi johtuu helppojen laillisten vaihtoehtojen puutteesta, ei tuotteiden hinnasta”, peliyhtiö Valven toimitusjohtaja Gabe Newell totesikin vuonna 2011.
Suosion kasvu on kuitenkin houkuttanut kulttuuripalveluihin myös räjähdysmäistä kilpailua. Elokuvastudiot, kirjojen kustantajat ja jopa televisiokanavat ovat perustaneet kilpailevia palveluita omien tunnettujen brändiensä voimalla ja poistaneet omistamansa ohjelmasisällöt kilpailijoilta. Palvelulupaus heikentyy samaan aikaan kun tilausten määrä ja hinta kasvavat.
Trendin aloittaneet musiikkipalvelut ovatkin poikkeus. Lähes kaikki musiikin suoratoistopalvelut tarjoavat pääsääntöisesti yhtä kattavan katalogin. Tietyn elokuvan tai televisiosarjan jäljittäminen sen sijaan vaatii yhä monimutkaisempaa salapoliisityötä.
Kattavan valikoiman tavoittaminen vaatii yhä useampaan tilauspalveluun sitoutumista. Muutaman euron tai kympin tuntuvat yksinään pieniltä, mutta yhä useammat maksavat lähes huomaamattaan suuria summia kuukausittain.
Samaan aikaan kun kuluttajat ovat alkaneet väsyä tilauspalveluiden tihenevään viidakkoon, taiteen tekijät ovat kritisoineet palveluita tarjoavien yritysten toimintaa. Jo ennestään pienet tulot ovat romahtaneet fyysisen median myynnin väistyessä suoratoistojen tieltä.
Mutta mitä taiteen tekijöillä on sanottavana asiaan? Lue koko juttu syyskuun Iso Numerosta! Osta lehti kadulta tai tilaa se verkkokaupastamme.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Myyjät ostavat lehtiä etukäteen ja ansaitsevat itselleen tuloja jokaisesta myydystä lehdestä.
