Eläkkeet ovat puhuttaneet Kontulan yhteisötalolla. Siellä käy paljon ikäihmisiä, ja aamulla kuulemma keskustelu kävi niin kiivaana, että ääntäkin korotettiin.
Käydessäni paikalla maaliskuussa aiheesta oli alkanut juuri debatti julkisuudessakin. Ensin alkoi yleinen keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta osana kulukuuria.
Sitten nousi esiin ajatus, että maahanmuuttajat saavat eläkettä liian helposti. Heti alettiin puhua jo takuueläkkeen lopettamisesta ja 40 vuoden asumishistorian vaatimisesta.
Ylellä laskettiin, että koko ikänsä töitä tehnyt pienituloinen voi saada eläkettä lähes yhtä paljon kuin ihminen ilman työhistoriaa. Minimieläke on kaikille reilut 990 euroa kuussa ja matalapalkkatyöstä eläke voi olla 1300 kuussa. (Monelle toki 300 euroa ei ole ihan pieni raha.)
Ylen jutussa elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoi, että “työuran ponnisteluista” palkitaan tulotason alapäässä liian huonosti. Siksi hänestä kansaneläke, takuueläke ja asumistuki pitäisi ”uudelleenmitoittaa”. Suomeksi sanottuna leikata niitä.
Ymmärrän, että aihe puhututtaa. Toisaalta kyse on turvallisesta vanhuudesta. Toisaalta siitä, että yhä pienempi osa nuorempia pitää myllyä pyörimässä – ja miettii pääsevätkö eläkkeelle itse lainkaan. Etenkään jos ovat muuttaneet maahan lähellä keski-ikää.
Tällä hetkellä suuri osa maan eläkeläisistä pärjää taloudellisesti ihan hyvin. Mutta kaikki eivät. Tähän lehteen toimittaja Kati Pietarinen haastatteli kahta eläkeläistä, joiden tulot ovat pienituloisuusmittareillakin erittäin pienet.
Kontulassakin juttelin monelle eläkeläiselle, joista kenenkään tulot eivät tainneet olla yli parin tonnin. Siihen pääsevät eivät eläkkeistään valittaneet. Muutama, joilla se oli lähempänä tuhatta euroa, totesi, että talous pysyy kasassa kunhan ei tule lääkärikuluja.
Eräs inkerinsuomalainen nainen kertoi tulleensa maahan keski-ikäisenä Venäjältä. Hän oli tehnyt asiantuntijatyötä neuvostoaikana, mutta Suomessa sai vain siivoojan töitä. Hänen eläkkeensä täältä on tuhannen euron luokkaa. Ennen eläke Venäjältä täydensi sitä viidellä sadalla kuussa. Nyt sitä ei sodan vuoksi saa.
Mutta hän, kuten ei moni muukaan, ei halunnut valittaa tai antaa asiasta haastattelua.
Eläkeasioista oli yhteisötalollakin kyllä monenlaisia, kiihkeitäkin mielipiteitä. Mietin, että olemmeko tilanteessa, jossa kaikista vähävaraisimmat päätyvät kiistelemään siitä, kuka pienimmät eläkkeet ansaitsee. Asetetaan köyhät köyhiä vastaan.
Ja sitten leikataan niiltä, jotka sinnittelevät jo vähällä. Samalla sillä tuskin edes säästettäisiin, koska monet ihmiset päätyisivät vain toimeentulotuelle. Vai mitä heidän ajatellaan tekevän?
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu huhtikuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
