Syyskuun Isossa Numerossa puhutaan resilienssistä. Miten kaupungit selviävät ilmastokriisissä? Miten taiteilijat ratkaisevat toimeentulo-ongelmia? Kansihaastattelussa muusikko Tytti Roto.
Tytti Roto on itseoppinut indiemuusikko, jolle musiikki on tapa ottaa kantaa. Hänen biisejään voi kuulla jo S-marketin käytävillä ja Sanoman mainoksessa, mutta mediassa hän ei ole vielä juurikaan saanut tilaa. Nyt saa.
Toimittaja Satu Heikkilän haastattelussa Roto kertoo, kuinka ujosta ja änkyttävästä lapsesta kasvoi itsevarma esiintyjä. Modem-yhtyeen esikoisalbumilla hän kritisoi kapitalismia, suoritusyhteiskuntaa ja eläinten tehotuotantoa.
”Tää nyt kuulostaa siltä, että haluaisin oppia aivopesemään ihmisiä, ja ehkä se on osittain niin. Kukaan ei ota näitä asioita kauheen mielellään vastaan, mutta ehkä tarttuvissa popbiiseissä voisi pohtia sitä, onko esimerkiksi eläintuotanto eettisesti ok”, Roto sanoo.
Syyskuun Isossa Numerossa on myös laaja juttu ilmastokriisin aiheuttamiin sääilmiöihin varautumisesta. Helsingissäkin on tehty jo monia toimenpiteitä, jotta kaupungissa selvittäisiin yleistyvistä tulvista, helteistä ja merenpinnan noususta.
Toimittaja Aino Huotarin reportaasi ”Kaupunkeja ei ole suunniteltu tähän” näyttää, kuinka kaupunki sopeutuu. Hän keskustelee Helsingin kaupungin ilmastoyksikön projektinjohtaja Kajsa Rosqvistin ja puisto- ja viheraluesuunnittelun projektinjohtaja Elina Kettusen kanssa muun muassa kaupunkivihreän lisäämisestä, viilennyssaarekkeista ja tulva-altaista – sekä tietysti ilmastonmuutoksen torjunnasta.
”Vaikka Helsinki olisi nollapäästöinen tai jopa sitoisi enemmän hiiltä, ei se vaikuta siihen että meidän pitää sopeutua kuitenkin”, toteaa Rosqvist artikkelissa.
Syyskuun lehdessä myös:
- Pienistä puroista. Taiteilijoiden toimeentulo on usein epävarmaa ja ohutta. Miten se vaikuttaa tekijöihin ja voisiko solidaarisuus auttaa?
- Roska on rikkaus. Kanadalainen katulehti lähti jätteitä keräävän ja kulutusta karttavan kirjailijan matkaan.
- Kattilaseppä ja lehden myyjä. Florin Stănescu harjoittaa osan vuodesta perinneammattia, toisen osan hän myy Isoa Numeroa.
- Sitä niittää mitä kylvää. Toimittaja ja dokumentaristi Rasoul Khorram kirjoittaa rasismista.
- Muistoja ja nostalgiaa. Ison Numeron myyjä Mungaga kävi valokuvaaja Katja Tähjän näyttelyssä Kirjeitä maasta, jota ei ole, ja pohtii sen herättämiä ajatuksia.
- Huomioita hittiromaanista. Thomas Schlesserin Monan katse -romaanin valtava menestys kertoo, että janoamme taidetta koskevaa tietoa.
- Kahden kodin perhe. Tero Hämäläinen asuu poikiensa kanssa kerrostalokolmiossa Roihuvuoressa. Vaimo ja tytär asuvat viereisen talon kaksiossa.
- Kahvi aatteella. Rauhankahvila Fredrika syntyi luottamuksesta nuoriin.
Ja paljon muuta!
Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Ison Numeron voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
