Veljeni valmistui ammattikoulusta muutama vuosi sitten, aikataulussa ja hyvin arvosanoin, mutta on ollut vain hyvin satunnaisesti töissä sen jälkeen. Töitä ei ole. Ei sen kummemmin oman alan kuin mitään muutakaan.
Viimeksi tavatessamme kysyin häneltä, kiinnostaisiko häntä opiskella jotain lisää. Hän vastasi, että kiinnostaisi muuten, mutta hän ei uskalla ottaa lainaa, kun takeita työllistymisestä ja takaisinmaksukyvystä ei ole. Pelkkä opintotuki on täysin riittämätön elämiseen, toimeentulotukea ei myönnetä ja opiskelijoiden asumistuki on naurettavan pieni. Sama tilanne kuin veljelläni on lukuisilla muillakin nuorilla, joiden vanhemmat eivät voi taloudellisesti tukea näiden opiskelua. Oikeistopoliitikot tekevät Suomesta luokkayhteiskunnan, ja he tekevät sen täysin tarkoituksella.
Viimeisin Nuorisobarometri julkaistiin samalla viikolla, kun kirjoitin tätä kolumnia. Sen tulokset kertovat, että nuorista vain 17 prosenttia suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, pessimistisesti tulevaisuuteen suhtautuu joka toinen(!). Epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttavat yhteiskunnan vallitsevat arvot, oma toimeentulo, maailmanpoliittinen tilanne ja ilmastokriisi. Niin hälyttäviä kuin tulokset ovatkin, en usko niiden olevan enää mikään puheenaihe, kun tämä kolumni julkaistaan. Hallitus paukuttaa eteenpäin tuhoavaa politiikkaansa, maailma palaa ja nuoret kärsivät hiljaa ja yhä enemmän yksin.
Nuorisobarometrin mukaan nuoret haaveilevat palkkatyöstä ja toivovat mielenterveyden pysyvän kasassa. Heidän ykköstoiveensa on perustarpeet, ja se kuristaa kurkkua. Haluaisin nuorten haaveilevan kaikesta suuresta ja kaikesta kevyestä, mutta en yhtään ihmettele, etteivät he uskalla. En uskalla minäkään. On kuitenkin helpompaa sietää omaa köyhyyttä ja näköalattomuutta kuin kestää parikymppisen pikkuveljen ja hänen ikätoveriensa toivottomuutta. Tuntuu kuin koko tulevaisuus olisi peruttu, kun tajuaa, että nuoret eivät luota siihen.
Omasta paniikistani johtuen meinasin aloittaa kannustuspuheen, joka olisi jyrännyt alleen veljeni kokemuksen. Nielaisin sanani ja kuuntelin. Siinä hetkessä oivalsin, miksi niin monet vanhemmat ihmiset vihaavat nuoria, jotka blokkaavat liikenteen, kyseenalaistavat auktoriteetit ja ylipäänsä ovat olemassa. Viha suojelee heitä tuntemasta kauhua ja häpeää siitä, miten he ovat pettäneet nuorison.
Nuorisobarometrin politiikkasuositukset ovat suorasukaisesti vastaan kaikkea sitä, mitä tällä hetkellä tehdään. Ne peräänkuuluttavat muun muassa lapsiperheköyhyyden poistamista, koulutuksen ja kasvatuksen resurssointia sekä riittäviä mielenterveyspalveluita ja nuorisotyötä. Itse lisäisin listaan vielä kunnianhimoiset toimet ilmastokriisin ja luontokadon hillitsemiseksi sekä perustulon. Sen turvin myös veljeni voisi opiskella.
Mirka Seppälä
Isosisko ja ammattikasvattaja
Tämä on näytejuttu maaliskuun 2026 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
