Ne hyvät asiat muistuttavat meitä siitä, mitä meillä on puolustettavana – toivottavasti vain symbolisesti ja poliittisella tasolla, kirjoittaa Ison Numeron päätoimittaja Veera Vehkasalo.
Maaliskuussa tuli taas uutinen, joka ei herättänyt enää suuria tunteita.
Suomi on maailman onnellisin maa. Kahdeksas kerta peräkkäin listan kärjessä ja suomalaiset eivät jaksa edes huvittua. Ai taas…
Vanhoista vitseistä huolimatta kaikki tietänevät jo, että tutkimuksessa ei selvitetä hymyileväisyyttä tai säteilevää onnea, vaan tyytyväisyyttä elämään. Joskus loskan keskellä täällä saattaa unohtua, miten monet asiat toimivat.
Tässä lehdessä professori Juho Saari muistuttaakin meitä siitä, mikä kaikki Suomessa on hyvin. Täällä tyytyväisyys elämään on korkealla, ja kansainvälisesti vertailtuna myös pitkä lista muita hyvien asioiden indikaattoreita on huipussaan. Hyvä kehitys hyvinvoinnissa on jatkunut pitkään, eivätkä talouskriisitkään ole sitä pysäyttäneet.
Vähän sen jälkeen kun olin haastatellut Saarta, luin kaksi muutakin uutista.
Ensimmäisen mukaan suomalaisten luottamus tulevaisuuteen on laskenut. No, ei yllättänyt. Maailman tilanne on mitä on, heikko taloustilanne, sodat ja kansanmurha jatkuvat ja ovat mediassa joka päivä. Kuten myös huoli hyvinvointivaltiosta.
Toinen selvitys kertoi, että sote-uudistuksen jälkeen monen sote-palvelut ovat parantuneet, tyytyväisyys terveyskeskuskäynteihin noussut ja pääsy kiireettömään hoitoon helpottunut.
Se oli yllättävämpää, sillä sotesta on kuultu lähinnä katastrofiuutisia. Toki selvitys myös totesi, että kaikille uudistus ei ole ollut parannus. Osa säästöistä on myös vasta tulossa.
On tärkeää muistaa ne hyvät asiat.
Mutta ehkä onnellisuus-, pelko- ja sotauutiset yhteen vedettynä kertovat, että asiat ovat Suomessa keskimäärin paremmin kuin ihmiset ajattelevat. Uskon itsekin, että on tärkeää muistaa ne hyvät asiat. Ne muistuttavat meitä siitä, mitä meillä on puolustettavana – toivottavasti vain symbolisesti ja poliittisella tasolla, niin vaaleissa kuin niiden ulkopuolellakin.
Suomi on yhä vähäosaisellekin parempi maa kuin moni muu. Sitä olen kuullut myös monilta Ison Numeron myyjiltä.
Hyvien asioiden ja kehitysten hahmottamisen ei silti tarvitse tarkoittaa liiallista itsetyytyväisyyttä. Keskivertosuomalainen voi hyvin, mutta entä ne, jotka jäävät tilastoissa siihen vähemmän onnelliseen vähemmistöön?
Kaikista huono-osaisimmat ihmiset eivät ehkä vastaa onnellisuuskyselyihin, mutta juuri siksi meidän täytyy pitää valokeilaa erityisesti heidän elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Sen ei tarvitse vääristää kokonaiskuvaa maan hyvinvoinnista, mutta se, pysyvätkö vähäosaisimmat mukana, on hyvinvointivaltion lakmustesti. Vaikka heitä olisikin niin vähän, ettei se näy koko maan onnellisuustilastoissa suuntaan tai toiseen.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu huhtikuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden hinta on nyt 15 euroa, josta puolet on edelleen myyjän tuloa. Ison Numeron voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
