Monen sijaishuollossa elävän nuoren on muutettava omilleen 18-vuotispäivänään. Itsenäistyvien nuorten tuen pelätään lakiuudistuksen myötä heikkenevän entisestään.
Oululainen Nea muutti perhekodista omaan asuntoon viikko 18-vuotispäivänsä jälkeen.
Vuokra-asunto oli tyhjä. Nea nukkui ensimmäisen yön lattialla viltin ja sohvatyynyn kanssa. Vaikka tila oli kolkko, muisto saa Nean hymähtämään.
”Mä vain tykkäsin siitä ideasta, että on oma kämppä.”
Kun huonekalut saapuivat, ne piti koota yksin. Se ei lannistanut, koska innostus oman elämän aloittamiseen oli suurta.
Nea kiittää perhekotia siitä, että sai harjoitella kuukausien mittaan myös itsenäisempää elämää: hänelle annettiin rahaa ruokaostoksiin ja opetettiin kokkaamista.
”Siinä vähän oppi, että paljonko maksaa makaronipussi. Se oli mun mielestä tosi järkevästi tehty.”
Oman asunnon etsimisessä ja siihen tarvittavissa papereissa Neaa auttoi lastensuojelun myöntämä tukihenkilö.
”Paperiasiat jännitti tosi paljon”, hän sanoo.
”Koen että sain tosi paljon tukea. Enhän mä olisi osannut mitään itse!”
Suomessa oli vuonna 2024 ainakin 15 000 nuorta aikuista, jotka olivat viime vuosina itsenäistyneet sijaishuollosta. Sijaishuollolla tarkoitetaan tyypillisesti huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen kasvattamista kodin ulkopuolella. Tilastot ja selvitykset heidän voinnistaan ovat ahdistavaa luettavaa.
Lapsena kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret aikuiset pärjäävät tilastollisesti elämässä heikommin kuin muut nuoret aikuiset. Vuonna 2024 heistä noin neljä kymmenestä ei opiskellut, käynyt töissä tai ollut varusmiespalvelussa. Se on noin kolminkertaisesti kaikkiin samanikäisiin verrattuna. Huostassa olleiden nuorten aikuisten koulutus jää perusasteen tasolle yli kolme kertaa useammin kuin muilla nuorilla.
Vuonna 2021 tehdyssä selvityksessä noin sata sijaishuollosta itsenäistynyttä nuorta oli asunnottomana. Suurella enemmistöllä toki oli koti: asunnottomia oli 2,5 prosenttia. Silti sekin on selvästi suurempi samanikäisiin nuoriin verrattuna.
Vuonna 2022 lastensuojelun jälkihuollon johtajat arvioivat, että 23-vuotiaista sijaishuollosta aikuistuneista vain kolmasosa pärjäsi elämässä yhteiskunnan peruspalveluilla. Toinen kolmannes tarvitsi räätälöidympää tukea esimerkiksi rahanhalinnan tai masennuksen takia. Viimeinen kolmannes tarvitsi intensiivistä tukea esimerkiksi vaikean päihdeongelman tai asunnottomuuden takia.
”Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa”, sanoo projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Teksti Kati Pietarinen
Kuvat Teija Soini
Tämä on ote jutusta, joka on julkaistu kokonaisuudessaan maaliskuun 2026 Isossa Numerossa. Osta lehti kadulta ja tue myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä ostaa lehtiä etukäteen ja pitää myydystä lehdestä saamansa myyntivoiton itsellään. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
