Suomessa yli 120 000 lasta elää vähävaraisissa perheissä. Isossa Numerossa tavataan kolmen lapsen yksinhuoltaja, jonka toimeentulo on järjestön avun varassa.
Viime vuonna useampi kuin joka kymmenes alle 18-vuotias suomalainen lapsi asui toimeentulotukea saavassa perheessä. Miten lapset ja vanhemmat kokevat perheen köyhyyden, mitkä seikat altistavat perheitä köyhyydelle ja miten siihen pyritään yhteiskunnan tasolla vaikuttamaan? Näihin asioihin perehtyvät toimittaja Anna-Sofia Joro ja valokuvaaja Saara Mansikkamäki joulukuun Isossa Numerossa.
Jutussa tavataan kolmen lapsen yksinhuoltaja, jonka perheen toimeentulo on pitkälti hyväntekeväisyyden varassa. Perheen tukiverkosto on niukka: äidin entinen aviomies ja veli asuvat Suomessa ja auttavat kun pystyvät, muu perhe on Syyriassa ja eri puolilla Eurooppaa. Perhe viettää paljon aikaa kotona, koska sen ulkopuolella kaikki on niin kallista.
Perhe on kolmannen sektorin avun varassa. Se on saanut säännöllisesti ruoka-avun lisäksi vaatteita, polkupyörän, vitamiineja ja jopa huvipuistorannekkeen Apuna ry:ltä, joka avustaa tällä hetkellä aktiivisesti pääkaupunkiseudulla noin 700–800 perhettä.
Apuna ry:n Heidi Jaari kertoo artikkelissa Jaarin mukaan on surullista, että ihmiset tarvitsevat kipeimmin perustarvikkeita kuten ruokaa, hygieniatarvikkeita ja vaatteita sekä tukea vuokran ja sähkön maksamiseen.
”Monelle on täydellinen yllätys, että Suomessa nähdään nälkää. Yleinen ajatus on, että kyllä aina jostain saa tukea.”
Tukea ei kuitenkaan saa, jos ei pärjää vaikeaselkoisen sosiaaliturvajärjestelmän syövereissä. Tämä puute on tunnistettu Kelassakin, ja Suomen sosiaaliturvaa uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että järjestelmästä saadaan selkeämpi ja toimivampi.
”Hyvinvointivaltiomme ei pysty mahdollistamaan samanlaisia lähtökohtia kaikille lapsille. On tavallista, että perheen tulot putoavat väliaikaisesti kun saadaan lapsia, mutta useamman kuin joka kymmenennen perheen taloudellinen niukkuus kestää todella pitkään. Tällä on selviä negatiivisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen”, toteaa Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on pitkään tutkinut lapsiperheköyhyyttä ja käynnisti elokuussa kolmivuotisen lapsiperheköyhyysohjelman, jonka puitteissa vahvistetaan alan tutkimusta, jotta alan tuntemus vahvistuisi ja ilmiötä ymmärrettäisiin paremmin – esimerkiksi sitä, miltä tuntuu olla köyhä lapsi.
Koko jutun voit lukea joulukuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
