Ionuț Stănesculle Ison Numeron myynti tuo tuloja, mutta tärkeimmät asiat löytyvät muualta.
Tulen Romanian maaseudulta, pikkukylästä, jossa olen asunut suurimman osan 37 elinvuodestani.
Kylämme on muuttunut paljon elinaikanani. Kun olin lapsi, talot olivat pieniä ja niissä asui isoja perheitä.
Meillä oli sähköt, mutta vesi piti noutaa kaivosta ämpärillä. Television saimme vuosituhannen vaihteessa. Se oli iso juttu. Kerran kun kinastelin siskoni kanssa, tönäisimme ruudun lattialle ja se meni rikki. Luulin, että isäni antaisi meille selkäsaunan, mutta hän vain viittasi kintaalla. Ostetaan uusi, hän sanoi.
Vanhetessa olen oppinut, miten tärkeää koulunkäynti on. Vaikka olin koulun kirjoilla, en oikeasti istunut sen penkillä. Kiersin sen sijaan ukkini kanssa maaseutua. Hän oli kattilantekijä, ja autoin häntä minkä pystyin. En siksi oppinut lukemaan oikein hyvin. En osaa käyttää kännykkääkään kunnolla.
Menin naimisiin 13-vuotiaana. Olin ollut naapurikylässä perunannostossa, kun vanhempamme olivat sopineet asiasta. Mikäs siinä – olemme tulleet vaimoni kanssa toimeen hyvin nämä vuodet. Meillä on kolme lasta yhdessä ja monta lastenlasta.
Olemme Marian kanssa olleet aina yksimielisiä siitä, miten lapsia kasvatetaan. Minä opetan pojalleni miesten juttuja ja Maria tytöille, kuinka naisten asiat hoidetaan. Olemme pitäneet myös huolta, että lapset ovat käyneet koulunsa loppuun. Oli yksi elämäni hienoimmista hetkistä, kun sain kuulla poikani saaneen ajokortin. Ajokortti auttaa elämässä todella paljon. Itselläni sitä ei ole, kun en pysty lukemaan kirjoja.
Suomeen tulin yhdeksän vuotta sitten. Sukulaiseni oli käynyt täällä aiemmin ja päätin seurata hänen jalanjäljissään. Istuin kupin kanssa kerjuulla. Siitä sai rahaa 10–15 euroa päivässä. Ei sellaisella toimeen tullut. Sitten kuulin Isosta Numerosta, ja ryhdyin myyjäksi.
Romaniassakin on kerjäläisiä. Annamme heille rahaa aina kun käymme kotona.
Seuraavan kerran tulin Marian kanssa. Perheemme oli kasvanut ja tarvitsimme rahaa. Nukuimme keskuspuistossa teltassa. Se oli turvatonta. Poliisi saattoi tulla keskellä yötä, ja joskus päivän aikana työmiehet kävivät heittämässä telttamme pois. Nyt onneksi asun vuokralla.
Minusta tuntuu, että elämästä on tullut kovempaa ja vain rikastumisella on väliä. Ihmiset olivat ennen läheisempiä toistensa kanssa. Ennen, kun joku rakensi kyläämme talon, naapurit olivat iloisia rakentajan puolesta. Nyt he ovat vain kateellisia.
Lapsilleni haluankin opettaa elämän tärkeistä asioista. Että kannattaa käyttäytyä hyvin, ottaa rauhallisesti ja että perhe on tärkeä. Ja aina pitää auttaa heikkoja. Romaniassakin on kerjäläisiä. Annamme heille rahaa aina kun käymme kotona. Tiedämme hyvin, mitä tarkoittaa elää puutteessa.
Lopuksi haluan kiittää ystäviäni ja tuttavia myyntipaikallani. Te olette minulle ja perheelleni tärkeitä.
Teksti ja kuva Janne Hukka
Tämä on näytejuttu kesäkuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
