Kolumnisti Leif Hagert muistuttaa, että toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ihminen ei muuten selviäisi välttämättömistä menoista.
Kun hallitus ehdotti väliaikaista epidemiakorvausta, 75 euroa kuukaudessa perustoimeentulotuen saajille, alkoi tästä yleisempi keskustelu toimeentulotuesta. Liikkeellä vaikuttaa olevan paikkaansa pitämättömiä oletuksia ja syyllistäviä kommentteja niitä ihmisiä kohtaan, jotka joutuvat elämään toimeentulotuen varassa.
Kootusti jotakuinkin tällaisia: ”Toimeentulotuki on luksusta, rahaa tulee ja mitään ei tarvitse tehdä. Toimeentulotuki, joka on yksin asuvalla henkilöllä noin 500 euroa, riittää hyvin ruokaan. Jos leipäjonoon tarvitsee mennä, on hoitanut raha-asiansa holtittomasti. Toimeentulotukea voi saada, vaikka sitä ei oikeasti tarvitsisi, mutta kuka sanoisi ei ilmaiselle rahalle.”
On hyvä muistaa, että kyseistä tukea haetaan olosuhteiden pakosta, ei päähänpistosta.
Kelan sivut kertovat, että toimeentulotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Eli puhutaan ihmisistä, joilla ei oikeasti ole mitään muuta mahdollisuutta saada ruokaa pöytään.
Moni somekeskustelija sanoo myös, että noin 500 euron suuruinen tuki riittää hyvin ruokaan. Kyseistä summaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain ruokaa varten. Tuolla rahalla täytyy pystyä maksamaan muun muassa puhelin- ja nettimaksut, matkaliput julkisiin, vaatteet ja hygieniatarvikkeet. Jotkut onnistuvat venyttämään penniä kuun loppuun. Ne jotka eivät, joutuvat leipäjonoon.
Köyhyys voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.
Leif Hagert
Kavereiden kanssa ravintolaan syömään meneminen tai elokuviin meno ovat asioita, joita ei voi tehdä spontaanisti, vaan niitä varten täytyy säästää pidemmän aikaa. Lähimmille ystäville voi olla helpompaa sanoa: ”Nyt en voi lähteä, koska ei ole ylimääräistä.” Saman sanominen tuttavalle voi ollakin haastavampaa. Köyhyys voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.
Toimeentulotuella eläminen ei ole herkkua. Se on sinnittelyä, kituuttamista. Ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi näin haastavassa ja stressaavassa tilanteessa, eivät kaipaa syyllistämistä.
Köyhän pala kakkua on pieni, sen ei pitäisi herättää kateellisuutta. Kuitenkin siitä puhutaan kadehtien: ”Tuo saa rahaa eikä tee mitään. Minä joudun tekemään työtä rahojeni eteen.”
Uskon, että moni toimeentulotuella elävä olisi valmis vaihtamaan saman tien paikkaansa henkilön kanssa, jolla on työpaikka, säännölliset tulot ja näin ollen yksi suuri asia vähemmin murehdittavana. Stressiä toimeentulosta ei 75 euroa vielä poista, mutta pienilläkin summilla on vähävaraiselle paljon väliä.
Raha ei tuo onnea, mutta jos sitä ei ole edes tarvittaviin menoihin, sen puuttuminen tuo huolta.
Leif Hagert on toimittaja ja aktivisti.
Tämä on näytejuttu lokakuun 2020 Isosta Numerosta. Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
Vuonna 2019 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 270 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 242 000 euroa tuloja.
