Hapankorpun logiikka tarkoittaa tätä: jos minulla on kaksi hapankorppua ja annan jollekulle toisen, minulle jää enää yksi.
Termiä käyttää usein luennoillaan filosofi Esa Saarinen. Hänen mukaansa suomalaisilla on logiikkaa noudattaen tapana säännöstellä hymyjä heti aamusta, etteivät ne lopu kesken päivän.
Radio Suomen Kansanradiossa eläkeläinen kertoo, ettei hänellä ole edes yhtä hapankorppua. Ne saa aina joku muu, vaikka on selvää, että vanhus oli jonossa ensin. Syyllinen on jakaja, mutta vielä enemmän se, jolle korppu annettiin. Saaja on lähes aina ansioton ja liian usein ulkomaalainen.
Vanhuksen äänestä kuulee, että hän on säästänyt minkä voi. Vuosikymmenien hymyt ovat tallessa tekohampaiden takana. Jutuista voi päätellä, ettei puhuja tajua paljoakaan siitä, miten yhteiskunta toimii. Tunnen suurta myötätuntoa vanhusta kohtaan. Minulla on vielä omiakin hampaita, mutta muuten muistutan häntä niin paljon jo nyt.
Ei ole helppoa olla köyhä. Vielä vaikeampaa on, jos siihen yhdistyy tunnistamaton vaillejäämisen tunne, joka ei täyty rahalla eikä millään. Kukaan ei ymmärrä. Kukaan ei kuuntele.
Ei ole helppoa olla köyhä. Vielä vaikeampaa on, jos siihen yhdistyy tunnistamaton vaillejäämisen tunne, joka ei täyty rahalla eikä millään.
Unohdettu kansa havumetsien kulki valoansa kauan etsien.
Itki moni majaton, kun niin kovat ajat on.
Taivaasta mies tuotettu löytyi luotettu.
Lavoille hän nousi, pisti tuulemaan.
Pyöräili ja sousi kansa kuulemaan, rintaan pannen kukkia.
Porsaanreiät tukkia aikoo suuri puhuja, kuultiin huhuja.
(Juha Vainio, Unohdettu kansa)
Suuri puhuja puhuu varattomien kieltä, ja varallisuudeksi katson myös kyvyn ymmärtää yhteiskuntaa. Suuri puhuja löytää syyllisiä, ja havumetsien kansa tuntee, että sitä on kuunneltu. Itseään fiksuina pitävien mielestä suuren puhujan ratkaisuehdotukset ovat tyhjiä hokemia ja heidän seuraajansa tolloja.
En usko, että Juha Vainio kirjoitti laulun sanat pilkatakseen havumetsien kansaa, eikä siihen ole syytä muillakaan. Enemmänkin olisi aiheellista, että ne fiksuina esiintyvät opettelisivat keskustelemaan muidenkin kuin kaltaistensa kanssa.
Esa Saarinen ei ole uskonnollinen eikä uskovainen, mutta käyttää hapankorpun logiikan vastakohdasta nimitystä Jeesuksen leivän logiikka. Ehkä tiedätte Raamatun tarinan, jossa jonkun pojan viisi leipää ja kaksi kalaa riittivät viidentuhannen ihmisen ruokkimiseen, ja ruokaa jäi ylikin. Saarinen selittää tapahtuman niin, että Nasaretin mies alkoi jakaa ruokaa ja muut seurasivat jakamalla omia eväitään.
Saarisen lopullinen pointti on, että jotkut asiat kasvavat jaettaessa, ja ne myös lisäävät muita hyviä asioita. Myönteisen ilmapiirin luominen on tällainen, koska myönteisissä tunnetiloissa ihmiset toimivat järkevämmin ja luovemmin kuin kielteisissä.
Ilmapiirin luomisen voi aloittaa pienesti. ”Ethän voi kiistää, etteikö olisi mahdollista edes katsoa toista ihmistä kannustavasti”, Saarinen sanoo.
Olisi helppo tokaista, mistä ruumiinosasta hyväosaisen filosofin ilmapiiri on pärähtänyt ulos, ja että hän voisi työntää sen sinne takaisin. En sano. Kyllä tässä itsekin kaipaan kannustavaa katsetta.
Reima Kangas
Valokuvaaja, graafinen suunnittelija ja kirjoittaja
Tämä on näytejuttu joulukuun 2022 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2021 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 220 hengelle.