Helsingissä paperittomien hätämajoituksen periaatteet menivät tänä vuonna uusiksi, mikä on
aiheuttanut paljon hämmennystä.
Romaniasta kotoisin olevat Corbian ja Cezar ovat kulkeneet vuosia Suomen ja Romanian väliä. Täällä he ovat myyneet Isoa Numeroa ja Corbian on tehnyt myös remontointitöitä. Romaniassa heillä on koti ja perhe, mutta ei töitä tai riittävää sosiaaliturvaa. Vuositasolla he arvioivat olevansa yhteensä noin kolme kuukautta Romaniassa ja yhdeksän kuukautta Suomessa.
Viidennes Romanian työväestöstä käy töissä ulkomailla ja maan köyhemmiltä alueilta luultavasti vielä isompi osa. Itä-Euroopan romaneja alkoi tulla Suomeenkin enemmän, kun vuonna 2007 Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun. Alkuun Euroopan syrjityintä vähemmistöä majoittui muun muassa epävirallisissa leireissä, autoissa ja teltoissa, kunnes talvella 2016 myös liikkuvalle väestölle alettiin Helsingissä järjestää hätämajoitusta. Sitä ennen useat ulkona nukkuneet saivat pahoja paleltumia.
Corbian kertoo käyneensä Suomessa kuusi-seitsemän vuotta ja majoittuneensa hätämajoituksessa usein, välillä muualla. Hätämajoitukseen on päässyt ilmaiseksi eikä henkilötietoja ole vaadittu ennen ensimmäisiä koronakaranteeneja. Cezarkin oli täällä ensimmäisen kerran noin kuusi vuotta sitten ja on ollut välillä töissä muissa Euroopan maissa.
Hätämajoitus oli ennen koronarajoituksia auki vain talvikauden, lokakuusta toukokuuhun. Silloin moni nukkui ulkosalla kesäisin. Corbianilla on myös kokemusta nukkumisesta teltassa Helsingin metsissä. Sitä hänellä ei ole ikävä.
”Aina välillä poliisit tulivat ja käskivät lähteä. Usein telttamme ja tavaramme otettiin. Sitten kaivelimme roskiksia ja yritimme löytää telttoja ja makuupusseja niistä.”
Tämän vuoden alussa hätämajoituksen järjestäminen muuttui tavalla, joka käytännössä tiukentaa majoitukseen pääsyn ehtoja. Hätämajoitusta tarvitsevien täytyy nyt käydä ensin Kalasataman hyvinvointikeskuksessa tapaamassa sosiaalityöntekijää, joka palveluntarpeen arvion perusteella tekee päätöksen hätämajoituspaikan saamisesta.
Corbianin lupa olla hätämajoituksessa päättyi 20. marraskuuta. Samana iltana päättyi monen muunkin oikeus majoitukseen. Ison Numeron vieraillessa tuolloin hätämajoituksessa monet siellä olivat huolissaan siitä, mitä tehdä ja minne mennä seuraavaksi. Seuraavana päivänä Corbian kertoo varanneensa uuden ajan sosiaalityöntekijälle ja odottavansa tapaamista.
Hän toivoo voivansa viipyä Helsingissä vielä joulukuulle asti. Taivasalle hän ei päätöstä odotellessa joudu, vaan voi majailla hätämajoituksessa sen saamiseen asti.
Cezar on jo saanut kielteisen päätöksen. Hänen mukaansa sosiaalityöntekijät sanoivat, että hän on ollut hätämajoituksessa liian monta kertaa. Iso Numero ei ole nähnyt päätöksiä. Viralliset päätökset perusteluineen pitäisi hakea virastosta erikseen, ja harvat osaavat mennä hakemaan niitä.
Toistaiseksi Cezar asuu vaimonsa kanssa alivuokralaisena erään tutun perheen luona Pasilassa ja he maksavat asumisesta perheelle 250 euroa kuukaudessa.
”Kesällä asuin hätämajoituksessa pari-kolme kuukautta. Sen jälkeen menin käymään kotona Romaniassa ja tulin takaisin syyskuussa. Majoituin hätämajoituksessa puolitoista viikkoa, ja sitten minulle annettiin negatiivinen päätös. Sen jälkeen muutimme tuttavien vuokra-asuntoon”, Cezar kertoo tulkin välityksellä.
Toistaiseksi Cezar asuu vaimonsa kanssa alivuokralaisena erään tutun perheen luona Pasilassa ja he maksavat asumisesta perheelle 250 euroa kuukaudessa.
”Kesällä asuin hätämajoituksessa pari-kolme kuukautta. Sen jälkeen menin käymään kotona Romaniassa ja tulin takaisin syyskuussa. Majoituin hätämajoituksessa puolitoista viikkoa, ja sitten minulle annettiin negatiivinen päätös. Sen jälkeen muutimme tuttavien vuokra-asuntoon”, Cezar kertoo tulkin välityksellä.
Kaikille tehdään samanlainen palveluntarpeen arvio.
Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluista ei vastattu Ison Numeron haastattelupyyntöihin tätä juttua varten.
Rinnekodit Oy:n palvelualuejohtaja Mika Paasolainen avaa tilannetta omalta osaltaan. Rinnekodit järjestää Helsingissä liikkuvan väestön, paperittomien sekä päihteettömien helsinkiläisten hätämajoitusta Vallilassa, Inarintie 8:ssa, kaupungin toimeksiannosta.
”Kaikille tehdään samanlainen palveluntarpeen arvio, jonka perusteella sitten tehdään majoituspäätös. Kaupungin sosiaalityö tekee sen työn”, Paasolainen kertoo.
Inarintiellä on 100 paikkaa liikkuvalle romaniväestölle, 20 paikkaa päihteettömille helsinkiläisille ja 30 paperittomille. Yöpyjiä on hyvin erilaisissa tilanteissa, mutta ainakin jotkut Cezarin ja Corbianin tilanteessa olevat ihmiset, jotka oleskelevat välillä myös Romaniassa, ovat Ison Numeron tietojen mukaan saaneet kielteisiä päätöksiä.
Paasolaisen mukaan merkittävä osuus liikkuvasta romaniväestöstä lähtee esimerkiksi joulun ja uudenvuoden ajaksi – ymmärrettävästi, hän lisää – perheensä luokse, ja palaa sitten takaisin. Myös Cezar ja Corbian aikovat molemmat mennä kotiin jouluksi, vaikka ovat kuulleet, että yksi ongelma hätämajoituksen saamisessa on se, että pystyy käymään joskus kotimaassa.
Paasolainen kuitenkin sanoo, että kotimaassa käyminen ei vaikuta päätökseen hätämajoitukseen pääsystä. Se perustuu arvioon hakijan palveluntarpeesta ja siihen, onko hakijalla mahdollisuus hankkia muuta majoitusta itsenäisesti, hän painottaa.
Majoittujille asiassa on paljon epäselvyyksiä. Corbian ihmettelee, miksi toiset voivat päästä hätämajoitukseen pariksi kuukaudeksi ja toiset vain pariksi yöksi.
Paasolainen ymmärtää, että päätösten erilaisuus voi hämmentää. Mutta hän muistuttaa, että ne tehdään jokaisen henkilökohtaisen tilanteen perusteella ja hätämajoitus on viimesijainen palvelu.
”Sen rinnalla pitää jatkuvasti etsiä mahdollisuuksia ja ulospääsyteitä ulos sieltä. Ettei tyydytä hyväksymään sitä, että ihmiset turvaa elämänsä ja toimeentulonsa kiertämiseen ja me tuemme sitä järjestämällä hätämajoitusta. Se pitää olla, mutta meidän pitää tavoitella enemmän, että saamme heille mahdollisuuksia muuttaa elämäänsä.”
Hän muistuttaa, että liikkuvalla väestöllä ei ole riittävästi tietoa Suomen lainsäädännöstä, palveluista tai oikeuksista, joita heillä täällä olisi.
”Järjestelmä oli aikaisemmin toisenlainen, kun sosiaalityö ei tavannut kaikkia hätämajoitukseen hakeutuvia siten kuin nyt, vaan vain joissakin erityiskysymyksissä. Siinä mielessä pidän hyvänä, että siinä [palveluntarpeen arviossa] voidaan samalla kertoa myös järjestelmästä, miten tämä toimii ja mitä oikeuksia heillä on. Sitä samaa tehdään myös liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundossa.”
EU-rekisteröinti toisi oikeuden sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan Suomessa. Sitä varten pitää olla syy oleskella Suomessa, kuten perhe, työ tai opiskelupaikka, tai keino osoittaa riittävät tulot. Kouluttamattomille, kielitaidottomille ja osin luku- ja kirjoitustaidottomillekin ihmisille tämä voi olla kovin vaikeaa. Rekisteröintejä on kuitenkin Paasolaisen mukaan syytä tavoitella.
”Eihän se täydellistä ole, jos ihmisten pitää kiertää ympäri Eurooppaa etsimässä toimeentuloa perheelleen. Varmasti monet heistä pyrkivät siihen, että saisivat muuta kuin tilapäistyötä, pystyisivät osoittamaan sen ja tekemään EU-kansalaisen rekisteröinnin”, hän arvioi.
Corbian kertoo ymmärtävänsä, että hätämajoitus on hätätilanteita varten ja käsittäneensä, että heiltä edellytettäisiin työnhakua ja suunnitelmaa päästä hätämajoituksesta eteenpäin, jotta siellä voisi jatkossa majoittua. Helsingin kaupungilta Iso Numero ei ole saanut vahvistusta siitä, ovatko nämä hätämajoitukseen pääsyn kriteerejä.
”Päätökset tehdään sosiaalityöntekijän kanssa käydyn keskustelun perusteella. Sillä on väliä, mitä sanon, mitä toivon,” Corbian sanoo.
”Olen kertonut sosiaalityöntekijöille, etten puhu suomea enkä tiedä, miten voisin saada jotain työtä. Minulla on mielestäni työ, kun myyn lehteä. En ymmärrä, miksi minun pitäisi löytää toinen työ”, pohtii Corbian, joka tekee välillä myös remonttihommia ja odottaa nyt tekeillä olevan talon remontin jatkuvan keväällä.
”Minut lähetettiin TE-toimistoon, mutta täytin vain papereita. Minulle sanottiin, että he soittavat, jos jotain löytyy, mutta ei sieltä ole kuulunut”, sanoo Cezar puolestaan.
”Jos löytäisin muuta työtä kuin lehden myymistä, voisin sitä tehdäkin. Tänne asettuminen on kuitenkin mahdotonta, koska perheeni on Romaniassa. Minulla on siellä pieniä lapsia, minun täytyy pitää heistä huolta ja olla heidän kanssaan, siksi tulen aina välillä matkustamaan maiden väliä. Jos heidätkin saisi tänne, voisin jäädä”, sanoo Cezar.
Cezar ja Corbian toteavat, että toki vuokralla majoittuminen tuntuisi lompakossa. Silti vieläkin kannattaa matkustaa Romaniasta Suomeen myymään katulehteä ja tekemään pätkätöitä, kun kotona istuen ei ansaitsisi sen vertaa.
Kun Cezar tulee joulun jälkeen takaisin Suomeen, hän aikoo yrittää päästä jälleen hätämajoitukseen. Hän toivoo saavansa olla siellä viikon-pari, sitten pitää koettaa päästä johonkin vuokralle. Hän tietää, että jotkut toiset ovat saaneet olla vain pari-kolme yötä.
Vuokra-asunnon saaminen ei ole helppoa tai nopeaa, jos ihmisellä ei ole pankkitiliä, rekisteröintiä ja työsopimuksia. On myös riski, että vaikeassa asemassa olevat ihmiset vuokraavat asuntoja pimeiltä markkinoilta, mikä voi lisätä heidän haavoittuvuuttaan. Miten Cezar elää tällaisen epävarmuuden kanssa?
”Täytyy yrittää. Hyvällä tuurilla saan olla siellä kuukauden. Sitten haen uudestaan, ehkä saan pari viikkoa lisää”, hän sanoo.
Corbian yrittää päästä ensi vuonna vuokralle. Silloin ei tarvitsisi selitellä tilannettaan kenellekään. Mutta riittävätkö rahat siihen?
”Ei asunnon tarvitse olla iso, yksikin huone riittää. Siihen on varaa, kun vuokraamme asunnon perheeni kanssa, mukana on 7–8 ihmistä. Puhun siis aikuisista perheenjäsenistä – äiti, isä, vaimoni ja tämän sisko puolisoineen, veljeni ja tämän vaimo. Osa perheestä on kotona lasten kanssa”, hän kertoo.
Teksti Hanna Kauppinen
Kuvat Vanessa Riki
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan joulukuun 2023 – tammikuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
