Jos stressaavan asian pystyy näkemään koomisessa valossa, se kuormittaa vähemmän. Jukka Valkonen Suomen Mielenterveys ry:stä tietää, että huumori voi helpottaa oloa raskaassakin elämäntilanteessa.
Erityisasiantuntija Jukka Valkonen MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä ajattelee, että kun työskennellään raskaitakin asioita kokeneiden tai läpikäyvien ihmisten parissa, on tärkeää luoda sellaisia tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan spontaanisti. Sellaisia tiloja, joissa ihmiset voivat jutella, hymyillä ja nauraa yhdessä. Tällaiset kohtaamiset ovat olennaisia siinä, että ihmismielissä syntyy huumoria. Huumori puolestaan auttaa raskaiden asioiden kanssa selviämisessä.
”Kun ihmiset kokevat huumoria, negatiiviset tunteet väistyvät”, Valkonen sanoo puhelimessa.
Hän on tutkinut huumorin vaikutusta hyvinvointiin mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien järjestöjen toimintaan osallistuvien ihmisten parissa. Vuosina 2017–2018 tehtyyn kyselyyn vastasi esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöitä ja järjestöissä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ihmisiä sekä palvelujen käyttäjiä ja vertaisia, kaikkiaan pitkälti yli 900 ihmistä. Huumori nousi tärkeimmäksi vastaajien hyvinvointia lisääväksi tekijäksi.
”Vastausten perusteella huumori on tärkein hyvinvointia lisäävä tekijä ihmisille, jotka ovat mukana päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnassa. Ainoa ryhmä, joka ei nostanut huumoria tärkeimmäksi hyvinvointitekijäksi, oli järjestöjen vapaaehtoistyöntekijät. Heille perhe ja läheiset ihmissuhteet nousivat tärkeimmiksi. Huumori oli vasta toinen.”
Kysely mielenterveys- ja päihdetyötä tekevissä järjestöissä ja Valkosen vastausten pohjalta kirjoittama katsaus Huumori hyvinvoinnin edistäjänä (2019) kuuluu MIPA-hankkeeseen. Hankkeessa kartoitetaan järjestöjen toimintaa ja selvitetään osallistujien arjen haasteita sekä toimintakykyä edistäviä tekijöitä. Lisäksi kysytään mielenterveys- ja päihdeongelmista kuntoutuvien läheisiltä, millaista tukea he kaipaavat.
Aluksi yllätti, että huumoria pidettiin hyvinvoinnin kannalta kyselyssä ehdotetusta 26 tekijästä tärkeimpänä – tärkeämpänä kuin ihmissuhteita, työtä tai vaikkapa hengellisyyttä. Kun Valkonen perehtyi aiempaan huumorin hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimukseen, hän näki, ettei havainto ollut poikkeuksellinen.
”Sille löytyi vahvistusta muualtakin. Näyttää siltä, että huumori tuottaa hyvinvointia yleisesti.”
Oman tutkimustuloksen saatuaan Valkonen kävi keskustelemassa huumorista eri järjestöissä.
”Ilmiö oli tuttu esimerkiksi järjestöissä, joiden toimintaan osallistuu huumeriippuvuuksien kanssa kamppailevia ihmisiä. Ryhmissä käytetään paljon huumoria, ja se on keino selviytyä rankoista tilanteista.”
Valkonen sanoo omaan tutkimukseensa perustuen, ettei huumori ole irrallaan muista hyvinvointitekijöistä.
”Huumori on vahvasti yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.”
Ihmiset, jotka nostivat huumorin tärkeimmäksi hyvinvointia lisääväksi tekijäksi, pitivät merkittävänä myös yhdessäoloa ystävien ja läheisten kanssa. Lisäksi he arvostivat mahdollisuutta lepoon ja rentoutumiseen sekä kotia. Järjestöjen toiminnassa hyvinvointia edistivät etenkin mahdollisuus tulla kohdatuksi ja kokemus siitä, että ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti.
Huumori on prosessi. Huumorin syntymiseen tarvitaan tilanne, jossa ihminen altistuu hilpeyttä herättävälle asialle. Seuraavana hänen täytyy oivaltaa, mikä tilanteessa, kuten toisen ihmisen sanomisissa, on hauskaa. Oivallus aiheuttaa huvittuneisuuden tunteen, joka näyttäytyy hymynä tai nauruna. Huumoria syntyy usein juuri sosiaalisissa tilanteissa; huvittuneisuus on usein jaettua tunnetta.
”Huvittuneisuus, nauru ja hymy myös tarttuvat”, Valkonen jatkaa.
”Kun sosiaalisessa tilanteessa joku on huvittunut, tunne leviää herkästi muihin.”
Ihminen saa huumorista tukea hyvinvoinnilleen, kun ymmärtää toisen vitsin vitsiksi ja myös silloin, kun saa toisen ihmisen nauramaan. Molemmissa tilanteissa ihmisten toisistaan pitäminen vahvistuu. Valkonen on huomannut tämän omassakin arjessaan. Jos joku pitää häntä hauskana, nauraa hänen vitsilleen, hän alkaa helposti pitää kyseisestä ihmisestä enemmän ja haluaa jatkaa juttua tämän kanssa.
Tutkimuskirjallisuudessa tällaisesta puhutaan liittymistä vahvistavana huumorina. Sitä voi esiintyä kahden ihmisen välillä tai yhteisössä. Työporukassa hauskuuttelulla saadaan yleensä luotua parempaa ilmapiiriä ja voidaa helpottaa vuorovaikutusta. Palaverissa ilmenevän ristiriidan voi kenties ratkaista huumorilla.
”Vitsin jälkeen keskustelu jatkuu usein vapautuneempana.”
Huumori lisää tiettävästi sekä kehon että mielen hyvinvointia. Huvittuneisuuden tunteesta on iloa etenkin mielelle ja naurusta keholle. Huvittuneisuuden kokeminen kohottaa mielialaa – ja kun mieliala kohoaa, ihminen tuntee olonsa vahvemmaksi. Nauraminen taas vaikuttaa hengitykseen ja verenkiertoon niin, että ihminen rentoutuu – vaikkei ih- misellä varsinaisesti edes olisi hauskaa.
Huumorin hyvinvointivaikutuksista puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei kaikenlainen huumori suinkaan lisää hyvinvointia.
”Huumoria on eri tyylejä. Sosiaalista liittymistä ja itseä vahvistava ovat sel- laisia huumorin tyylejä, joilla on hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.”
Jos ihminen tekee itsestään naurunalaisen, pellen, se saattaa jopa vahingoittaa häntä. Myös vitsit, joissa toisen heikkouksista tai asemasta tehdään pilaa, ovat vahingollisia vitsailun aiheeksi joutuvalle. Näistä hyvinvoinnille haitallisista huumorin tyyleistä puhutaan itseä vahingoittavana ja aggressiivisena huumorina.
Valkosesta näyttää siltä, että toisten kustannuksella vitsailu olisi yleisesti vähentynyt.
”Ainakaan julkisesti ei pidetä hauskaa nauramalla ihmisille, joilla menee itseä heikommin.”
Hyvän huumorin raja on aina hienovarainen. Vitsi, jota toinen pitää hauskana, voi loukata toista. Tai kun ei vitsaillakaan toisen vaikeuksista vaan yhteisistä haasteista, huumori kääntyykin hyvinvointia vahvistavaksi.
”On eri asia, että ihmiset tekevät huumoria omasta tilanteestaan kuin se, jos paremmassa asemassa oleva vitsailisi heistä.”
Yhteinen huumori voi, tosiaan, auttaa selviytymään kuormittavista asioista.
”Jos stressaava asia pystytään näkemään koomisena, siihen liittyvistä tunteista tulee hallittavampia ja asia kuormittaa vähemmän. Hilpeyden ansiosta ihminen voi ottaa etäisyyttä arjen haasteisiin.”
Valkonen huomauttaa, että muutaman vuoden takaiseen kyselyyn vastanneista ne, joilla oli erityisen paljon ongelmia arjessaan, eivät pitäneet huumoria yhtä merkittävänä hyvinvointia edistävänä tekijänä kuin muut. Toisaalta he eivät uskoneet minkään muunkaan tekijän edistävän hyvinvointiaan kovin merkittävästi.
”Jos ihmisellä on paljon haasteita elämässään, hänen voi olla vaikea nähdä siinä hyvinvointia edistäviä asioita.”
Tällä hetkellä Jukka Valkonen tutkii Sveitsistä tuotua menetelmää, jonka tarkoitus on ehkäistä itsemurhan yrit- tämisen uusiminen. Hänen toinen tutkimusaiheensa on MIELI ry:n mielenterveyden ensiapu -koulutuksiin osallistuneiden kokemukset koulutuksesta ja sen vaikutuksista. Huumori ei ole näissä mukana, mutta Valkoinen haluaisi kyllä palata huumorin tutkimisen pariin tulevaisuudessa.
”Huumoria on monenlaista ja huumori vaikuttaa monen tasoisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Olisi mielenkiintoista pilkkoa kysymystä osiin ja sitä kautta saada lisää tietoa huumorin vaikutuksista.”
Aiemmin Valkonen tutki miesten kokemusta masennuksesta. Huumori hyvinvointitekijänä nousi esille.
”Miehet pitivät huumoria selviytymiskeinona sekä hyvinvointia lisäävänä tekijänä riippumatta mielialan ongelmista tai muista vaikeuksista.”
Viime vuosi oli monelle kuormittava, koska koronaan liittyvät rajoitukset vähensivät ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Sosiaalisuus on toki muutakin kuin kasvokkaisia kohtaamisia, ja huumoriakin syntyy muutenkin kuin fyysisesti samoissa tiloissa oltaessa.
MIELI ry avasi hiljattain verkossa toimivan vertaisryhmän sellaisille ihmisille, jotka ovat kokeneet ahdistusta psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietoihin tehtyjen tietomurtojen takia. Valkonen uskoo huumorin olevan keskusteluissa mukana sielläkin.
”Ja jos ei ole, niin kannustan siihen lämpimästi. Välillä on helpottavaa olla olematta vakava.”
Ainakin sosiaalisessa mediassa on esiintynyt paljon huumoripitoista viestintää. Siitä huolimatta Jukka Valkonen ajattelee, että nyt olisi aiempaakin tärkeämpää, että ihmiset pääsivät nauramaan yhdessä.
”Parhaimmillaan huumori on leikkiä, jonka tärkein tehtävä on ihmisten viihtyminen toistensa kanssa.”
Teksti Hanna Hirvonen
Kuvitus Mirkka Hietanen
Tämä on näytejuttu helmikuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
