Pertti Kurikka on suomalaisen outsider-taidekentän tunnetuimpia ja monipuolisimpia taiteilijoita. Hän esiintyy Kalevi Helvettinä, koska ihmiset pelkäävät.
Outsider-taiteen festivaali Helsingissä, elokuussa 2021. Mad Housen lavalla Teurastamolla loikkii punamustaan satiiniviittaan pukeutunut Kalevi Helvetti.
”Paha luuranko tulee kylään, kukaan ei uskalla nukkua, vampyyri nukkuu, vampyyri ei uskalla mennä kirkkoon, hampaiden ikuinen kiristys. Miksi mun pitää olla täällä helvetissä?” hän toistelee.
Kauhutunnelmaa nostattaa vessapaperiin pukeutunut, upeaa taustamusiikkia kettingeillä tehostava muusikko Pentti Dassum.
Kalevi itse näyttää Draculalta tai varhaisen kauhufilmin Nosferatulta. Hän leikkipelottelee yleisöä eikä voi välttyä ajatukselta, että performanssilla on katharttinen vaikutus niin yleisöön kuin Kaleviin itseensä.
Esityksen teema on pelkojen kohtaaminen. Meillä on omat pelkomme. Hänellä omansa.
Kalevi Helvetti on 66-vuotiaan muusikon, kuvataiteilijan ja performanssitaiteilijan Pertti Kurikan alter ego. Teurastamon esityksen jälkeen tapaamme haastattelun merkeissä Pertin valinta -nimisessä kulttuuritilassa Helsingin Hakaniemessä. Pertin valinta on yritys, joka tarjoaa outsider-taiteilijoille esiintymistilaisuuksia ja taiteen kauppapaikan.
Kurikka istuu alas tuolille ja sanoo: ”No niin, antaa tulla, kysymyksiä!”
Hän kertoo, että hän on luonut Kalevin, koska ihmiset pelkäävät, mutta mitä he pelkäävät, sitä hän ei tiedä, eikä haluakaan tietää.
”Se ei kuulu mulle yhtään.”
Itse hän kuitenkin tykkää Kalevin roolin esittämisestä kovasti ja yleisökin tuntuu tykkäävän, koska uusia keikkoja pyydetään jatkuvasti.
”Siksi mä sitä teen, ihmisten iloksi.”
Kysyn, mitä Kurikka itse pelkää.
”Käärmettä mä pelkään, ja vihaista sonnia”, hän vastaa.
Käärmeet ja sonnit vievät hänet lapsuuteen ja nuoruuteen. Hän puhuu Tapolan kyläyhteisöstä, jossa hän asui lapsena. Kurikka vietti lapsuutensa ja nuoruutensa lastenkodeissa eri puolilla Suomea. Tapolassa hän teki paljon hommia.
”Navettahommia, puutarhahommia, metsähommia, kutomahommia. No ei ollut
kiva paikka se. Aina piti tehdä töitä.”
Pelkojaan Kurikka käsittelee paitsi performanssitaiteessaan Kalevi Helvettinä, myös kuvataiteessaan, jossa esiintyvät niin käärmeet kuin Tapolan vihaiset sonnitkin. Kurikan kuvasto on arkkityyppistä, Raamatun ja muiden klassikkotarinoitten kuvastoa.
Pertti Kurikka
- Syntynyt 26.12.1956 Vihdissä.
- Kitaristi ja Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeen perustaja, säveltäjä ja sanoittaja. PKN edusti Suomea vuoden 2015 Euroviisuissa sekä teki 16 keikkamatkaa eri puolille maailmaa.
- ITE-taiteilija, runoilija, kuvataiteilija ja performanssitaiteilija Kalevi Helvetti.
- Julkaisi runoteoksen Kalevi Helvetti vuonna 2014.
- Mäntän kuvataideviikkojen taiteilija vuonna 2016.
- Yksityisnäyttely Helsingissä 2019.
- Kettuki ry:n vuoden taiteilija vuonna 2019.
- Outsider Art Fair -messuilla New Yorkissa 2019. New Yorkin rutto -teoskokoelma on nähty mm. Lontoossa Pertti’s Choice popup- tapahtumassa (2019), virtuaalisessa galleriassa (Arilyn, 2020) ja SXSW- messuilla (2021).
Suuri yleisö tuntee Kurikan paremmin Pertti Kurikan Nimipäivät -nimisestä yhtyeestä. PKN toi myös outsider-taiteen suuren yleisön tietoisuuteen Suomessa. Menestys johti Euroviisu-osallistumiseen ja keikoille Yhdysvaltoihin ja eri puolille Eurooppaa. Bändi teki useita levyjä ja kaksi dokumenttielokuvaa, joissa seurattiin punk-
ukkojen jokaista liikettä usean vuoden ajan.
Sitä kesti vajaan vuosikymmenen, mutta sille kävi kuten bändeille tapaa käydä. Ihmiset väsyivät siihen kaikkeen hulinaan ja toisiinsa, Kurikka varsinkin. Vuonna 2016 hän päätti, että haluaa jatkaa taiteen tekemistä yksin, Kalevina.
Miten ja milloin Kurikasta tuli taiteilija? Kurikka sanoo, ettei muista. Hän alkaa kuitenkin kertoa, kuinka hankki ensimmäisen kitaransa, opetteli soittamaan, kuunteli musiikkia ”monoradiosta” ja kasettinauhoilta. Punk sytytti hänet tuleen.
”Kollaa kestää, Karanteeni, 013”, Kurikka luettelee varhaisia 1970-luvun punk-bändejä, jotka tekivät häneen vaikutuksen. Myöhemmin tulivat muun muassa Klamydia ja Rasmus.
Kurikka kertoo, että hänellä on kotonaan valtaisa vinyyli-, kasetti- ja cd-kokoelma. Kapina, vihan ja turhautumisen kanavointi musiikkiin ja erityisesti sanoituksiin oli hänen tapansa ilmaista itseään nuorena ja yhä nyt, bänditoiminnasta eläkkeelle jääneenä performanssitaiteilijana.
Uskonto taas on Kurikalle vastavoima, turvaa luova koti. Hän kuuntelee jumalanpalveluksen televisiosta joka sunnuntai.
”Olen uskonnollinen ihminen. En halua mennä helvettiin, vaan taivaan kotiin”, hän sanoo.
”Joka sunnuntai, tasan kello 10 alkaa kirkon kellot soida televisiossa. Uskon, että ihminen menee taivaan isän luokse.”
Kurikalla on suuri tarve tehdä taidetta.
Pertti Kurikalla on suuri tarve tehdä taidetta. Hänellä on voimakas tahto ja rikas sisäinen maailma, jota hänen täytyy ilmaista sekä piirtämällä että tekemällä musiikkia, kirjoittamalla runoja ja päiväkirjaa sekä esittämällä performansseja.
Kurikalla on kehitysvamma, mutta hän ei halua tulla nähdyksi sen kautta. Erilaisuuden kohtaaminen on ihmisille joskus vaikeaa, ja siitä hänellä on kokemusta. Huonot kokemukset ovat johtaneet synkkiin tunteisiin, joista hän on kirjoittanut muun muassa vuonna 2014 julkaistun Kalevi Helvetti -teoksen runoissaan:
”Minä viha pertti kurikka/on paskapää ja kusipää ja/vammainen minä viha/pertti kurikka.”
Tänään Kurikka hyväksyy itsensä paremmin.
”En ole mikään kehitysvammainen, vaan tavallinen ihminen”, hän sanoo.
Hän kuuntelee haastattelun kysymykset tarkkaan ja vastaa huolellisesti, mutta harmistuu välillä, kun ei saa sanottua kaikkea, mitä haluaisi. Oikeat sanat eivät yksinkertaisesti meinaa tulla mieleen. Taiteen tekeminen lisää kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen mahdollisuuksia.
”En ole mikään kehitysvammainen vaan tavallinen ihminen.”
Pertti Kurikkaa voisi jo kutsua Suomen outsider-taiteen grand old maniksi. Outsider-taide on kattokäsite monenlaiselle taiteelle. Siihen kuuluu ITE-taide eli ilman muodollista taidekoulutusta tehtävä taide, mielenterveyskuntoutujien taide sekä erityistaide, joka tarkoittaa kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tekemää taidetta.
”Outsider-taide on terminä vanha, ja sen kansainvälinen mittakaava on huikea. Maailmalla on näyttelyitä, keräilijöitä ja vaikka mitä. Suomi on näissä asioissa muuta maailmaa vähän jäljessä. Meillä ei esimerkiksi olen kummoisiakaan ITE-taiteen tai outsider-taiteen markkinoita”, outsider-taiteeseen perehtynyt galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja sanoo.
”Mutta meilläkin on nykyään esimerkiksi Kettuki – Yhdenvertainen taide ry, joka mielestäni sopii parhaiten juuri Kalevi Helvetin viitekehykseksi.”
Kettuki ry on vuonna 2002 perustettu taidejärjestö, joka toimii erityistaidetoiminnan kentän edunvalvojana. Tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden osallisuuden lisääminen sekä taiteen ja kulttuurin monimuotoisuuden lisääminen.
Halmetojan mukaan muualla maailmassa nähdään erityistä tukea tarvitsevien taiteen arvo paljon vahvemmin kuin meillä.
”Meillä erityistä tukea tarvitsevat laitetaan lajittelemaan muttereita, mutta joissakin muissa maissa on enemmän Pertin valinnan tyyppisiä taidekauppoja ja luovan työn tiloja.”
Halmetoja on myös itse pyrkinyt lisäämään erityisryhmien taiteilijoiden osallisuutta taidekentällä ja ottaa usein kuratoimiinsa näyttelyihin myös outsider-taiteilijoita.
”Ei ole hyvä pitää heitä reservaatissa ja omissa näyttelyissään, vaan ottaa mukaan muun taidekentän toimintaan”, Halmetoja sanoo.
Mikä oikeastaan erottaa outsider-taiteen ”tavallisesta” taiteesta ja mihin erottelua tarvitaan?
”ITE-taiteelle ja outsider-taiteelle on ominaista, että se on suoraa ja vilpitöntä, ei ironista tai käsitteellisiä kierteitä omaavaa”, Halmetoja sanoo.
Se on hyvä muistaa, kun katsoja kuvittelee näkevänsä Kalevi Helvetin hahmossa jotain ironista tai tietoista karnevalismia.
”Ironia Kurikan taiteessa on sinun kokemuksesi”, Halmetoja sanoo.
Hänestä on hyvä, että outsider-taiteen käsite on olemassa. Se auttaa meitä ymmärtämään ja hyväksymään erityistä tukea tarvitsevien taidetta. Se auttaa myös erityisiä taiteilijoita hyväksymään itsensä.
Vai mitä Pertti Kurikka itse sanoo, kokeeko hän olevansa esikuva nuoremmille taiteilijoille?
”Haluan olla esikuva”, Kurikka sanoo, pomppaa ylös tuolistaan, kiittää ja kumartaa ja tarjoaa kyynärpäänsä koronatervehdykseen.
Teksti Kristiina Markkanen
Kuva Evelin Kask
Tämä on näytejuttu lokakuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
