Yli 26 200 tunnistettua ihmiskaupan uhria. Lähes kolme neljäsosaa uhreista naisia ja tyttöjä, joita kaupattiin ennen kaikkea seksuaalista hyväksikäyttöä varten. Kaikista uhreista lähes kolmasosa lapsia. Ihmiskaupasta annettuja tuomioita: alle 2500.
Luvut löytyvät EU-komission viime syksynä julkaisemasta ihmiskauppaa koskevasta selvityksestä. Tiedot ovat vuosilta 2017 ja 2018.
Ihmiskaupan uhrien määrä on EU:ssa kasvussa. Uhrien todellinen määrä on myös todennäköisesti huomattavasti ilmoitettua suurempi.
Useat jäsenmaat ja järjestöt ovat raportoineet esimerkiksi pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan lisääntyneen. Suomessa ennätysmäärä ihmiskaupan uhreja haki viime vuonna apua Maahanmuuttoviraston auttamisjärjestelmän kautta. Järjestelmän asiakkaaksi otettiin 123 ihmistä, heistä yli puolet oli pakkotyöhön joutuneita.
Humanitaariset kriisit asettavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat entistäkin alttiimmiksi ihmiskaupalle. Pakolaisnaiset ja ilman huoltajaa olevat lapset ovat ihmiskauppiaiden erityinen kohderyhmä. Koronapandemian vaikutukset lisäävät uhrien määrää entisestään. Kriisin alettua heitä on myös ollut entistä vaikeampi saada tukipalvelujen piiriin.
Ihmiskauppa ylittää kansalliset rajat. EU:lta tarvitaan vaikuttavia toimia sen kitkemiseksi, sillä yksikin uhri on liikaa. Sukupuolten eriarvoisuus, köyhyys, työttömyys, korruptio ja syrjintä tekevät ihmisistä – ja erityisesti naisista ja lapsista alttiita ihmiskaupalle.
Ihmiskaupan vastainen direktiivi on ollut voimassa kymmenen vuotta. Siitä huolimatta kansallinen lainsäädäntö laahaa monessa jäsenmaassa perässä, eikä ihmiskaupan uhrien palvelujen tietoista käyttöä ole kriminalisoitu. EU:n on tehostettava lainsäädäntöään ja ohjattava ihmiskaupan torjuntaan riittävästi rahoitusta. Uhrien tunnistaminen on erityisen tärkeää, kuten myös heille suunnattujen tukipalvelujen parantaminen.
Ihmiskauppa loukkaa uhrin ihmisarvoa tavalla, jolla on usein pitkäkestoisia vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. On tärkeää ymmärtää, että ihmiskaupan uhrit tarvitsevat tukea ja suojelua.
Teksti: Silvia Modig, europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä
