Ikärajat määrittävät käytännössä esimerkiksi ajokortin saamista, äänestysoikeutta ja alkoholin ostamista, mutta myös perhettä. Suomessa lastensuojelulaki määrittää lapsen alle 18-vuotiaaksi. EU-kansalaisten perheisiin luetaan myös alle 21-vuotiaat lapset, ja eri maailman maissa täysi-ikäiseksi katsotaan 15–21-vuotiaita.
”Kaikki ikärajat ovat keinotekoisia”, kirjoittaa tutkija Anna-Maria Tapaninen. Tapaninen pohti iän selvittämistä Tiede & edistys -lehden artikkelissa, jonka Koneen Säätiö valitsi toukokuussa Vuoden Tiedekynä -palkinnon saajaksi.
Iänselvitys sitoutuu vahvasti yhteiskuntapolitiikkaan, kun tutkimuksia suoritetaan yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Tapaninen kirjoittaa, kuinka puhe iänmäärityksestä antaa ymmärtää, että ikä olisi jotenkin selvästi mitattavissa. Tosiasiassa iänarviointi on vaikeaa, eivätkä hampaisiin ja luustoon perustuvat tutkimukset tuota yksiselitteisiä tuloksia.
Iänarviointia tehdään, kun yksintulleen turvapaikanhakijan kertomusta elämästään epäillään. Ikä vaikuttaa esimerkiksi perheenyhdistämiseen, sillä yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita ei koske velvollisuudet perheenelatukseen riittävästä toimeentulosta. Aikuisella puolestaan ei ole oikeutta esimerkiksi koulunkäyntiin.
Kaikki ikärajat ovat keinotekoisia.
Kesäkuun alussa Suomen ulkomaalaislakiin tulee jälleen muutoksia. Esimerkiksi se muuttuu, että turvapaikkaprosessin aikana täysi-ikäistynyttä käsitellään alaikäisenä koko perheenyhdistämisprosessin ajan. Laki ”sisältää myös EU:n tuomioistuimen ratkaisuun perustuvan muutoksen, jonka mukaan perheenkokoajan iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä sitä päivämäärää, jona hän on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa”, sisäministeriöstä kerrotaan.
Jos hakija on ollut alle 18-vuotias jättäessään hakemuksen, hän voi hakea perheenyhdistämistä alaikäisen statuksella. Vuonna 2018 alaikäisten, kansainvälisen suojelupäätöksen saaneiden jättämiä perheenyhdistämishakemuksia oli 62. Samana vuonna positiivisen päätöksen sai 30 hakijaa. Seula on nyt äärimmäisen tiukka.
Isossa Numerossa törmäämme ikäkysymykseen ajoittain, mutta vähän eri näkökulmasta. Myyjiksi hakeutuu silloin tällöin alle 18-vuotiaita Itä-Euroopan romaneja. Lapsityövoimasta ei voida puhua sen tyypillisimmässä merkityksessä, sillä kuten Gheorghe Stanescu kertoo Iso Myyjä -palstalla, hänet naitettiin 16-vuotiaana vaimolleen.
Monella alle 18-vuotiaalla on jo omia lapsia. Elämä on koulinut monesta kypsemmän kuin mitä papereissa lukee. Muutos kulttuurissa ja ymmärrys aikuisuuden määritelmistä tapahtuu vain koulutuksen kautta. Gheorghe ja moni muu myyjä paiskiikin töitä juuri lastensa koulunkäynnin eteen.
Haavoittuvuus ei pääty siihen hetkeen, kun lapsi täyttää 18, Anna-Maria Tapaninen muistuttaa artikkelissaan. Haavoittavia tilanteita ei myöskään ole vain Suomen lainsäädännön ulkopuolella.
Hannele Huhtala
Päätoimittaja
Tämä on Ison Numeron ilmainen näytejuttu, joka on julkaistu alunperin kesäkuussa 2019. Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
