Helsingin Kalliossa sijaitseva Ipi Kulmakuppila toteutti yhden kehitysvammaisen haaveen. Hän halusi työskennellä joskus kahvilassa.
Työpajatoimintaa pyörittävä Lyhty tarjoaa ohjaajien tuen ja merkityksellistä tekemistä kahvilassa 25 kehitysvammaiselle.
“Jos kehitysvammainen asiakkaamme saa idean, niin pyrimme toteuttamaan sen mahdollisuuksien mukaan. Ideoiden toteuttaminen ei kuitenkaan käy hetkessä” kertoo Maria Visti-Koskinen, Lyhty ry:n kahvilatyöpajan tiimivastaava ja Kahvila Ipi Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Hyvä yritys
Tällä palstalla kerromme hyvää tekevistä yrityksistä.
”Siitä on nyt kaksitoista vuotta, kun yksi asiakkaistamme sanoi haluavansa joskus olla kahvilassa töissä. Pikkuhiljaa lähdimme rakentamaan yhteistyötä, hakemaan rahoitusta ja etsimään tilaa kahvilatoiminnalle.
Kutsumme kehitysvammaisia ihmisiä työpajalaisiksi. Jokaisen pajalaisen ja hänen vanhempiensa kanssa sovitaan päivän pituudesta, jotta pajalainen jaksaa hoitaa sovitut työtehtävät. Pajalaisia tukee työvuorossa aina sosiaalialan koulutuksen saanut ohjaaja. Tukea voi tarvita myös henkisellä puolella: pajalaisen voi olla aamulla vaikea lähteä liikkeelle tai hänellä ei ehkä ole ajantajua.
Työpajalaiset hoitavat kahvilan kassaa, keräävät astioita pöydistä, huolehtivat siitä, että aamupalaa tai brunssia on tarpeeksi tarjolla ja että kahvila on siistissä kunnossa. Tiskitehtävien lisäksi työpajalaisille kuuluu myös kahvilan kasvien hoito.
Ipi Kulmakuppila
Helsingin Kalliossa sijaitseva kahvila, jossa toimii kehitysvammaisia Lyhty ry:n työpajatoiminnan kautta.
Kahvila on avattu vuonna 2015 ja siellä tarjotaan kahvilatuotteiden lisäksi aamiaista, lounasta sekä lauantaisin brunssia.
Työpajalaiset voivat toimia kahvilassa korkeintaan viitenä päivänä viikossa. Heidän työvuoronsa on korkeintaan 7 tuntia, tyypillisesti 4–6 tuntia.
Päivätoiminnan paikat Ipin työpajatoiminnassa ovat Helsingin ja Espoon kaupunkien ostamia. Kahvila vuokraa tilaa, jonka omistaa Kehitysvammaisten työllisyyden tukisäätiö.
https://ipikulmakuppila.fi/
Samassa talossa on toimistotila, jossa toimivat ne pajalaiset, jotka eivät halua olla asiakastyössä. Nämä taustajoukot huolehtivat henkilöstöravintolasta, kahvilan pyykeistä, siivouksesta sekä tavaroiden kuljetuksesta muun muassa tukusta kahvilaan. Lisäksi työpajalaiset leipovat ohjaajan avustuksella esimerkiksi korvapuusteja ja marjapiirakoita.
Kuuntelemme pajalaisten toiveita siitä, minkä tyyppisissä tehtävissä he haluavat kahvilassa toimia ja mitä uusia taitoja oppia. Suurin osa pajalaisista on ollut kahvilassa 3,5 vuotta. Ennen kahvilan avaamista meillä oli harjoituskahvila Lyhdyn päätoimipaikassa Helsingissä vuodesta 2013 lähtien.
Vaativinta on kassatyöskentely. Ohjaajan tai apuohjaajan vastuulla on seurata, että kassalyönnit menevät oikein. Vaikka pajalaiset eivät välttämättä osaa lukea täydellisesti, he oppivat sanan hahmon, eli ikään kuin sanan kuvana. Käytämme kassalla myös värikoodeja.
Ipi Kulmakuppila tekee hyvää
Kahvilassa 25 kehitysvammaista pääsee harjoittelemaan oikeita työtehtäviä ja saa mielekästä tekemistä.
Kehitysvammaisten ei ole helppo työllistyä ilman ohjaajan tukea, jota Lyhty ry tarjoaa.
Asiakkaiden ja kehitysvammaisten välille syntyy kohtaamisia, jotka eivät välttämättä olisi mahdollisia muualla.
Asiakkaamme kehuvat kahvilan ilmapiiriä vapautuneeksi ja mukavaksi. He kertovat, että työpajalaisilta saa iloisen tervetulotoivotuksen. Emme kuitenkaan markkinoi kahvilaa paikkana, jossa on kehitysvammaisten työpajatoimintaa. Joillekin asiakkaille se voi olla yllätys.
Parasta on se, kun työpajalaiset tulevat aamulla hymyillen kahvilan ovesta sisään. Työyhteisöön kuuluminen motivoi heitä. Heille on tärkeää, että heidän tekemisillään on merkitystä ja että he ovat osa jotain isompaa juttua.
Kahvilassa ei tehdä jotain vain tekemisen vuoksi. Kun työpajalainen tekee osuutensa hyvin, niin asiakkaat ovat tyytyväisiä ja he tulevat yhä uudelleen kahvilaan. Silloin syntyy kohtaamisia.”
Teksti Sanna Leskinen
Kuva Susanna Kekkonen
