Hyvää vuodenvaihdetta! Käsissäsi oleva joulu-tammikuun Iso Numero kertoo taas perinteiseen tapaan etenkin katulehtien myyjistä ja katujen elämään liittyvistä aiheista.
Lehdessä käsitellään muun muassa perhesuhteita, kotisirkkoja ja filosofiaa sekä romanien oikeuksia.
Moni Ison Numeron myyjistä on Itä-Euroopan romani. Kuulemme säännöllisesti kysymyksiä siitä, miksi ihmiset tulevat Romaniasta tai Bulgariasta tänne eivätkä tee töitä kotimaassaan. Toivomme, että vastaamme tähän kysymykseen tavalla tai toisella joka lehdessä, mutta tässä numerossa aiheeseen on perehdytty taas hieman pidemmälti.
Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö. Heitä asuu Euroopan komission mukaan arviolta 10–12 miljoonaa Euroopassa, ja 6 miljoonaa Euroopan unionin jäsenmaissa.
Silti heidän tilanteensa on yhä järkyttävä monin paikoin ympäri Eurooppaa. Syrjintä, segregaatio ja näköalattomuus ovat arkea. EU:n romaneista jopa 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Muita kovia lukuja löytyy tämän lehden jutusta, jossa toimittaja Tuukka Tuomasjukka pohtii sitä, miksi romanien tilanne EU:ssa ei etene juhlapuheista huolimatta.
Kuten hänen haastattelemansa Jonathan Lee Euroopan romanioikeuksien keskuksesta ERRC:istä toteaa: romaneihin liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä ovat syntyneet osana eurooppalaisen yhteiskunnan kehitystä. Kun ne ovat saaneet kehittyä yli puoli vuosituhatta, ei niistä myöskään päästä eroon parissa kymmenessä vuodessa.
Leen kommentin myötä mieleeni tuli eräs haastattelu, joka taannoin julkaistiin Isossa Numerossa. Se tehty oli Diakonissalaitoksen Itä-Euroopan romaneiden mediarepresentaatiota koskevaan työpajaan.
Jutussa pitkään Suomessa asunnottomana asunut Romanian romani Elena Dima pohti, minkälaista on toistuvasti olla haastateltavana ja puhua elämänsä vaikeimmista asioista julkisesti. Lyhyesti sanottuna: ei helppoa.
Häneltä kysyttiin myös, voiko journalismi todella muuttaa maailmaa.
”Varmaankin, mutta minusta se vaatisi toimittajilta pidempiaikaista sitoutumista asioihin, tutkimista, paneutumista”, hän totesi ja kertoi esimerkiksi tilanteista, joissa toimittaja on tehnyt pienistäkin toivon pilkahduksista isoja, eikä seuraa kehitystä ikinä jälkikäteen.
”Ja sama isompien ongelmien kanssa: niiden kanssa pitää jaksaa taistella pitkään. Perehtyä ja kysyä vaikeita kysymyksiä”, hän jatkoi.
Niinpä. Töihin siis.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu joulukuun 2024 – tammikuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 13 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 1,8 miljoonaa euroa tuloja.
