Joustavat työmarkkinat vaativat työntekijältä joustoa yli laissa säädettyjen rajojen, koska hänellä ei ole hyviä vaihtoehtoja.
Kevättalvella 2017 Ali istuu teltassa.
Valkoisten pressuseinien läpi kylmä tunkee vaivatta sisään. Ovella parveilee tummatukkaisia nuoria miehiä pahvimukit käsissä, ja huojuvan pöydän termarista loroteltu kahvi jäähtyy nopeasti.
Tosi moni meistä täällä on jossain töissä. Ja kukaan ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä sääntöjä suomalaisessa työelämässä on.
Irakista pari vuotta aikaisemmin Suomeen tullut Ali kävi tuolloin lähes päivittäin töiden jälkeen Helsingin Rautatientorilla, jossa turvapaikanhakijoiden rauhanomainen mielenilmaus pakkopalautuksia ja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä vastaan jatkui yli 7 kuukautta. Ali halusi osoittaa tukensa.
Hän oli valmistunut Bagdadissa tietokoneinsinööriksi ja haaveili teknologiaan liittyvästä työstä Suomessa. Hän oli hakenut turvapaikkaa, ja passittomana maahantulijana joutunut odottamaan työntekolupaa puoli vuotta. Ali päätyi ensimmäiseen työpaikkaansa Suomessa, kun hän huomasi pienen ravintolan ikkunassa ilmoituksen.
Tosi moni meistä täällä on jossain töissä. Ja kukaan ei tiedä yhtään mitään siitä, mitä sääntöjä suomalaisessa työelämässä on.
”En ollut koskaan ollut ravintolassa töissä. Mutta menin sisään ja tapasin pomon, joka oli ulkomaalainen vanhempi mies, valkoinen tukka ja lippalakki. Hän vaikutti rennolta ja mukavalta.”
Mies pyysi Alia neljäksi päiväksi harjoittelemaan. Palkaksi sai lounaan.
Työnantajan käytös muuttui varsinaisten työvuorojen alettua. Alilla oli kirjallinen työsopimus, mutta kuri oli kova. Ali siirtyi pian yrityksen toiseen ravintolaan vantaalaiseen kauppakeskukseen ja teki siellä töitä yksin. Reilun kahdeksan tunnin päivään ei kuulunut taukoja.
Kun Ali ilmoitti irtisanoutuvansa, pomo antoi hänelle allekirjoitettavaksi suomenkielisen todistuksen, jossa todettiin että työsuhde irtisanotaan työntekijästä johtuvasta syystä.
Suomalainen työelämä on maailman mittapuulla säänneltyä ja toimivaa. Kuitenkin eri syistä heikossa asemassa olevat ihmiset tulevat työmarkkinoilla helposti hyväksikäytetyiksi. He voivat olla kantasuomalaisia, etenkin nuoria. Mutta usein he ovat maahanmuuttajia.
Tulivat ihmiset Suomeen sitten työn, turvan tai rakkauden perässä, vastassa on paitsi sankka lupaviidakko myös kirjava työnantajajoukko. ”Kuutamokeikkojen” ohella töitä painetaan keskellä kirkasta päivää ja kaupungin vilinää, tunnettujen yritysten ympäröiminä ja sisällä.
Alipalkkaus on yleisin hyväksikäytön muoto ja kasvualusta laajemmalle hyväksikäytölle.
Asiantuntijoidenkin mielestä Suomessa on sääntöjen mukaan toimivien ja kaikille näkyvien työmarkkinoiden lisäksi myös toiset markkinat. Eri viranomaiset ja tukitahot puhuvat näistä työmarkkinoista monilla nimillä. Tutkija ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtaja Natalia Ollus suosii termiä joustavat työmarkkinat.
”Sääntelystä piittaamaton työnantaja pakottaa työntekijän joustamaan asettamalla hänet asemaan, jossa töitä joutuu tekemään yli säädettyjen rajojen”, Ollus selittää.
Työntekijä joustaa tekemällä nollatuntisopimuksen, siivoamalla ylisuuria alueita kohtuuttoman lyhyessä ajassa, jäämällä ilman kohteiden välisten siirtymäaikojen korvauksia ja toisinaan palkkaa tunneilta, jolloin joutuu odottamaan seuraavan työn alkamista uudessa kohteessa.
Olluksen mukaan työperäinen hyväksikäyttö on osittain rakenteellista, eli yhteiskunnan sääntely ja valvonta sekä resurssit sen kitkemiseksi ovat riittämättömiä. Osittain hyväksikäyttö on työnantajille täysin tietoista.
Miten työperäistä hyväksikäyttöä saadaan suitsittua, Heunin johtaja Natalia Ollus?
- Hyväksikäytön ilmiöt tutuksi. Poliisin ja muiden viranomaisten olisi syytä perehtyä ja erikoistua paljastamiseen ja tutkintaan, sekä vahvistaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Poliisi ja työsuojelu tarvitsevat myös riittävät resurssit valvontaan ja tutkintaan.
- Yritysvastuuta paremmaksi. Yritysten on tehtävä aktiivista valvontaa ja kannettava vastuu omien alihankintayritystensä toiminnasta. Jokaisen yrityksen tulisi varmistua siitä, että kaikki työ, myös toimistojen siivous, tapahtuu vastuullisesti. Vastuullisuuden tulisi olla kaiken yritystoiminnan lähtökohta, joka vain lisää kilpailukykyä.
- Julkiset hankinnat kuriin. Julkisten hankintojen ketjua pitää rajata ja valvoa niin, että julkisin varoin ei päädytä tukemaan vilpillistä yritystoimintaa.
Teksti Sini Saaritsa
Kuva Saara Mansikkamäki
Tämä on katkelma Ison Numeron jutusta, joka on julkaistu kokonaisuudessaan lehdessä #45 (maaliskuu 2020). Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
