Minulla on yksi heikkous, jonka myönnän aina avoimesti: surkea suuntavaisto. Minusta ei tulisi kovallakaan työllä huippusuunnistajaa.
Onnekseni suuntavaisto ei ole kovin keskeinen avu nyky-Suomessa, GPS saattaa minut aina kotiin. Tätä olen miettinyt usein, kun puhutaan ihmisten menestyksestä ja pärjäämisestä.
Me elämme aikaa, jossa vallalla on käsitys, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Se on hienoa, kun se häivyttää mielikuviamme vaikka siitä, että vain tietyn taustan tai sukupuolen edustajat voivat olla poliitikkoja, tanssijoita tai sihteerejä. Mutta se johtaa harhaan, kun ei myönnetä, että ihmiset ja tilanteet ovat väkisinkin erilaisia, kaikki ei ole vain itsestä kiinni.
Elämän sopassa on vaivan ja lahjojen ohella mausteina ympäristö, perhe, ystävät, konteksti, varallisuus, valta ja myös joskus se maukkain: täydellinen sattuma.
Menestystä pohtivat myös kansihenkilömme Jenni Kokander ja Tapio Pelttari. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnassa tavanneet ystävykset juttelevat haastattelussa muun muassa siitä, miksi toiset saavat elinaikanaan tunnustusta tekemisistään ja toiset eivät. Toinen heistä on tv:stä tuttu, mutta kuinka iso osa siitä on sitä kuuluisaa ”omaa ansiota”? Tarkoitus ei tietenkään ole vähätellä Kokanderinkaan lahjoja tai ahkeruutta, vaan pohtia, miten toisin kaikki olisi voinut elämässä mennä.
Hallituksen leikkauslistaa katsoessa en ole aivan varma, kuinka moni päättäjistämme on miettinyt tätä. Monet tahot ovat jo varoittaneet, että kovat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät köyhimpien tilannetta. Ne ajanevat yhä useampia toimeentulotuelle ja uhkaavat asunnottomuustavoitteitamme.
Minusta ei tulisi kovallakaan työllä huippusuunnistajaa.
Lääkkeeksi hallitus kehottaa tietenkin työnteon lisäämistä. Joillekin se toimii, joillekin ei. Joukko järjestöjä muistutti hiljan, että työllistymiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin motivaatio. Vammat, terveyshaasteet, koulutustaso, huollettavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on todennut, että leikkausten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tehdä enempää töitä.
Jos ei ole vaikeuksia tulla toimeen tässä yhteiskunnassa, ei ehkä tule miettineeksi, kuinka paljon taitoja sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoa kokopäivätyön saaminen vaatii. Moni meistä siihen pystyy, mutta yritäpä etsiä töitä, jos olet vaikka nelikymppinen etkä osaa lukea kunnolla tai nuori, joka yrittää toipua vuosien traumoista. (Nämä ovat esimerkkejä todellisista ihmisistä.) Toki hyvän suunnistajan voi olla vaikea ymmärtää, miksi minä en vieläkään muista, missä ne hyvät marjapaikat olivat. Mutta hyvinvointiyhteiskunnassa ei voi olettaa, että jos ihmisen jättää marjatta metsään, hän löytää aina tiensä pois. Tai pystyy edes kävelemään.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu helmikuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
