Foarte greu. Hyvin vaikeaa. Ja sama bulgariaksi. Se oli eniten toistettu lause, kun kysyi huhtikuussa, mitä Ison Numeron myyjille kuuluu.
”On hyvin vaikeaa. Melkein kaikki on kiinni, emmekä voi ansaita”, tiivistää romanialainen Maria monien muiden Ison Numeron myyjien tapaan tunnelmia eräänä huhtikuisena keskiviikkona.
Lehden myynti kadulla keskeytettiin vähän Suomen poikkeustilajulistuksen jälkeen. Samaan päätyivät koronaviruksen levitessä monet katulehdet ympäri maailmaa, Italiasta Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Jo ennen sulkemista myynteihin vaikutti kadulla liikkuvien ihmisten väheneminen. Moni Ison Numeron myyjistä kuluu Itä-Euroopan liikkuvaan väestöön, ja iso osa heistä lähti kotimaahansa jo ennen rajojen sulkeutumista. Helppoa ei ole ollut kummassakaan päässä.
”Tilanne on hyvin vaikea”, toistaa Helsinkiin tyttärensä kanssa jäänyt Nikulinakin (kuvassa).
”Ei ole rahaa, eikä ruokaa. Ei ole rahaa lähettää Bulgariaan, jossa minulla on seitsemän lastenlasta, jotka tarvitsevat vaippoja ja maitoa. Perheellä on nälkä.”
Iso Numero alkoi katumyynnin loputtua markkinoida lehteä verkossa, ja puolet myynnin tuotoista on ohjattu suoraan myyjien tueksi. Loput käytettiin pakollisiin juokseviin kuluihin. Huhtikuussa ei painettu lehteä ja valtaosa henkilökunnasta oli lomautettuna.
Verkkomyynnistä saadut tulot olivat kuitenkin hyvin pieniä verrattuna monien omiin myyntituloihin. Siksi iso osa myyjistä kertoo joutuneensa kerjäämään. Mutta ohikulkijat ovat olleet harvassa ja käteinen sitäkin harvemmassa.
”Nyt kun en voi myydä lehteä, istun kadunkulmassa kerjäämässä. Saan tuskin kaksi-kolme euroa päivässä. Sillä ei selviä”, selittää Gabi tavatessamme toimistolla.
”Kun en voi enää myydä lehteä, en voi lähettää rahaa kotiin. Saan viitisen euroa päivässä kerjäämällä, mutta se ei riitä edes minulle. Kiitämme kaikkia, jotka ovat ostaneet lehteä verkosta, koska saamme vähän tukea siitä”, sanoo myös Doina.
Suomessa tilanne oli kriittisin kriisin alussa, kun muutokset olivat nopeita. Huhtikuun alussa jotkut myyjistä valittivat nälkää ja sitä, että missään ei voinut päivisin levätä. Hiljalleen eri toimijat alkoivat kuitenkin reagoida: hätämajoituksessa alettiin jakaa lahjoitusaterioita ja Helsingin kaupunki alkoi tarjota lämpimän aterian päivässä. Sosiaalitoimistosta monet ovat saaneet tulojen huvettua ruokarahaa ja -kuponkeja. Helsingin Diakonissalaitos aloitti tukikeräyksen täällä ja Romaniassa oleville romaneille.
”Olen kiitollinen suomalaisille, että meillä on hätämajoitus, jossa voimme nukkua ja että olemme saaneet tukea ostaaksemme ruokaa”, totesi Nikulina tilanteesta Helsingissä huhtikuun loppupuolella.
Useimmilla ulkomaisilla myyjillä suurin huoli onkin ollut siitä, miten kotimaassa pärjätään. He ovat elättäneet täällä ansaitsemillaan tuloilla kokonaisia perheitä, ja lähes jokainen kertoi nytkin lähettävänsä jokaisen liikenevän euron kotiin.
”Lähetin juuri ruokarahani kotiin. Lapset olivat [Romaniassa] paljain jaloin ja minun piti lähettää nopeasti rahaa, jotta he saivat kengät”, selittää kahden lapsen äiti Gabi.
Myös lehden pitkäaikaiset myyjät Marius ja Meda huolehtivat perheensä toimeentulosta Romaniassa. Tullessaan huhtikuun puolivälissä käymään lehden toimistolla, he etsivät tietoa siitä, millä voisi matkustaa. Pitäisi päästä kotiin.
”Lapset soittavat monta kertaa päivässä ja kysyvät, olisiko meillä lähettää rahaa ruokaan. Heillä on vain pastaa”, Marius selittää. Vähän myöhemmin pariskunta onnistui saamaan paikat halpalennolta Tukholman kautta Romaniaan.
Monen huolta lisäsivät poikkeustoimien vaikutukset kotimaissa. Esimerkiksi Romaniassa ulkoilua varten vaadittiin Italian ja Ranskan tapaan kirjoitettu lupalappu syyn kera ja henkilöllisyystodistus.
”Tilanne Romaniassa on hyvin vaikea. Ihmisten pitää pysyä sisällä kotona. Ei ole rahaa, eikä kaupassa voisi edes mennä noin vaan käväisemään ruokaa hakemaan. Tämä kaikki yhdessä tekee elämästä siellä hyvin vaikeaa”, kertoo Doina huhtikuun lopulla.
BBC:n mukaan maassa jaettiin vajaan kuukauden aikana luvattomasta ulkoilusta sakkoja yhtä paljon kuin maa sai tuloja yritysveroista koko helmikuun aikana. Yksittäiset sakot ovat olleet suuria, 400 ja 4000 euron välillä, kun keskivertotulot ovat noin 620 euroa.
”Kotona Romaniassa poliisi on todella tiukkana. Mieheni sai siellä juuri valtavan sakon, kun hän jäi kiinni ulkona olemisesta”, kertoo Sofica kiihtyneenä eräänä päivänä tullessaan Ison Numeron toimistolle tapaamaan henkilökuntaa.
Kun tulot ovat huvenneet, sakkojen maksaminen tuntuu utopistiselta. Mutta jos ei osaa kirjoittaa, on lupalapun täyttäminen lähes yhtä kaukaa haettua.
Monet ovatkin pelänneet koronan vastaisten toimien pahentavan jo valmiiksi syrjittyjen ja vähävaraisten vähemmistöjen, kuten romanien, kohtelua. Bulgariassa ja Slovakiassa asetettiin huhtikuussa karanteeniin kokonaisia romaniasuinalueita.
Amnesty International kutsui romaniyhteisöön kohdistettuja toimia leimaaviksi ja huomautti, että ne saattoivat rikkoa ihmisoikeuksia. Järjestön mukaan Bulgariassa rajoitusten myötä lisääntyi myös romanivastainen retoriikka. Romaniassakin koronaviruskeskustelussa on ollut paljon romaneihin kohdistuvaa rasismia ja perusteetonta syyttelyä sitä, että he levittävät virusta, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämispäällikkö Anca Enache.
Ennakkoluulot, köyhyys, tiiviit asuinolot sekä liikkuvuudesta riippuvaiset tulot tekevät monista Itä-Euroopan romaniyhteisöistä erityisen haavoittuvaisia paitsi itse virukselle myös rajoitusten vaikutuksille. Tilanne on ollut monelle henkisesti raskas.
”Perheillemme eristys Romaniassa on hyvin vaikea. Etenkin jos kotona on alaikäisiä ja vanhemmat ovat täällä jumissa. Ja pääsiäisenä meillä oli perheitä erityisesti kova ikävä, koska yleensä silloin lennämme takaisin kotiin tapaamaan heitä”, kertoo Maria Helsingissä vähän pääsiäisen jälkeen.
Kuitenkin, vaikka myyjien ensimmäinen reaktio kuulumisten kyselyyn on tavallisesti samanlainen, ovat toiveet tulevalta lähes yhtä yhtenäisiä: että pian pääsee taas ansaitsemaan.
”Toivon parempia aikoja ja sitä, että voimme taas myydä Isoa Numeroa”, tiivistää Sofica huhtikuun lopussa.
”Odotan innolla uutta lehteä ja sitä, että voimme palata normaaliin”, sanoo myös Gabi.
Teksti ja kuva: Veera Vehkasalo
Myyjien haastattelut on tehty huhtikuun aikana Helsingissä. Monissa Euroopan maissa poikkeustoimet lievenivät toukokuussa. Lehden katumyynti käynnistetään uudelleen 1.6.
Tämä on Ison Numeron näytejuttu lehdestä #46 (toukokuu 2020). Lehden voi ostaa kadulta 1.6. lähtien tai verkosta 13.5. lähtien.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Lehden hinnasta puolet on myyjän tuloa.
