Vuoden graafikko (2013) Kasper Strömman kirjoittaa huumoriblogia, jonka sivallukset osuvat välillä varsin tarkkaan.
Ilma on auringonpaisteesta huolimatta kolea, mutta pitkä ja tumma hahmo kurvaa Tokoinrantaan polkupyörällä. Pyörän perässä killuu lapsen kuljettamiseen tarkoitettu istuin. Kasper Strömman saapuukin paikalle päiväkodin capoeira-tunnilta.
Kahvilassa on aamiaisbuffetista huolimatta väljää. Terassi merinäköalalla näyttää auringon paistaessa houkuttelevalta, mutta lämpöä on vain pari astetta. Strömman alkaa rupatella naama peruslukemilla, mutta rennosti ja pilke silmäkulmassa.
Vuoden graafikko 2013 tunnetaan nykyään myös bloggaajana, kuvittajana, sarjakuvataiteilijana, kirjailijana sekä tv- ja radiopersoonana. Monessa mukana olevan miehen ammatti vaikuttaa olevan vaikeasti määriteltävissä.
”Olen viljellyt sellaista Vuoden graafikko 2013 -läpyskää. Palkinto on ihan totta, mutta se on aika huvittavaa, koska siitä on jo niin kauan eikä sellainen palkinto ole minulle kovin merkityksellinen”, Strömman kertoo.
”Sanon aina sen, jos pitää kertoa, mitä teen.”
Strömmanin koulutustausta on graafisesta suunnittelusta, jota hän opiskeli Lontoossa. Koulussa kehotettiin kaikkia tekemään omaa juttuaan, ja myös moni kurssitovereista päätyi tekemään ammatikseen mitä erilaisempia asioita. Ryhmästä tuli muun muassa stunt-miestä ja surf-lautojen suunnittelijaa.
”Kaikki opiskelivat samaa asiaa, mutta käyttävät sitä eri tavalla hyväkseen.”
* * *
Nykyään Strömman lienee tunnetuin vuoden 2016 blogiksi valitusta Kasper Diem -blogistaan. Tyylilajina on hänen muistakin töistään tuttu, vakavalla naamalla esitetty ironian ja satiirin sävyttämä huumori. Blogin otsikot kertovat tyylistä: ”Työttömien kurssitus kantaa vihdoinkin hedelmää kun uusi valtionyritys palkkaa 3,000 piirileikkiasiantuntijaa – ’Makaronien liimaaminen kehyksiin plussaa’” ja ”Terroristijärjestö: ’Tuomme Suomen polvilleen laittamalle pyörätelineen jokaisen talon eteen’”.
Kasper Diem -blogi alkoi vuonna 2013, mutta Strömman on pitänyt eri blogeja jo kymmenen vuotta. Kaikki alkoi, kuinkas muuten, vitsistä, kun hän alkoi vuokrata yhdeksän muun freelancerin kanssa Helsingin Kalliossa yhteistä toimistoa nimeltä Superkasi.
Strömman perusti Super8 intranet -nimisen blogin, jossa hän ja muut työhuoneen käyttäjät kertoivat toimiston asioista humoristiseen sävyynsä.
”Aloin pitää sitä huvikseni sellaisena läppänä. Siinä oli paljon keksittyjä asioita ja hahmoja, kuten kolumneja kirjoittava Bo Hager.”
Blogin kirjoittaminen tuntui hauskalta, joten Strömman päätti jatkaa valitulla tiellä. Kun Helsinki sai vuonna 2012 Maailman muotoilupääkaupungin aseman, hän päätti tarttua itselleen läheiseen aiheeseen.
Näin syntyi hieman enemmän suosiota saavuttanut englanninkielinen The Kasper Strömman Design Blog. Tutulla huumorilla höystetty blogi toimi Strömmanin mukaan vastapainona ”hieman tylsälle viralliselle kaanonille”.
Teemavuoden mentyä design-blogi hiipui, mutta bloggaaminen ei. Silloin syntyi nykyinen Kasper Diem, joka teki Strömmanista kuuluisan. Vai tekikö?
”En koe olevani kuuluisa. Saan aika vähän palautetta lukijoilta, enkä lainkaan vihapostia. Ei minua juuri tunnisteta kadulla.”
Mainostajat kuitenkin tunnistavat suositun bloggaajan ja ilmoitusyhteistyötä koskevia tarjouksia tulee paljon. Strömman tekee jonkin verran sponsoroituja kirjoituksia, mutta pyrkii olemaan tarkka siitä, mitä ja miten mainostaa.
Bloggaajan tärkein ehto on, että hän saa tehdä myös sponsoroidut jutut omalla humoristisella tyylillään. Koska Strömman ei ole täyspäiväinen bloggaaja, vaan tuloja tulee muualtakin, hän pystyy pitämään kiinni myös eettisistä arvoistaan yhteistyöstä päätettäessä.
”Teen niitä juttuja, mutta en liikaa, koska en usko, että ihmiset lukevat blogiani pelkästään niiden vuoksi. Toisaalta jotain on tehtävä, sillä minulla ei ole rikkaita vanhempia tai mitään apurahoja”, Strömman kertoo.
”Sanon myös ei moneen asiaan.”
* * *
Vaikka Strömman nimeää graafisen suunnittelijan ammatikseen, tällä hetkellä hän saa suurimmat tulovirtansa televisiomaailmasta.
Tänä kesänä kuvataan hänen juontamaansa pohjoismaista designia käsittelevää ohjelmaa. Tässä Ylen tuotannossa matkustetaan ympäri pohjoismaita tutustumassa erilaisiin muotoiluinnovaatioihin. Kaikki pohjoismaiset yleisradiot ovat mukana, joten ohjelma näkyy ensi vuonna Suomen lisäksi muissakin Pohjoismaissa.
Ohjelmasta vastaa sama tuotantotiimi kuin Yle Femiltä aiemmin ulos tulleesta kesämökkiohjelmasta Stugor. Se keskittyy Strömmanin mukaan oikeaan designiin tutun ja turvallisen sijasta.
”Ohjelma kulkee työnimellä Design 2.0, koska trailerissa tiputamme muumimukin hidastettuna betonilattialle niin, että se räjähtää.”
Kuten monessa muussakin Strömmanin viime aikoina työstämässä asiassa, myös televisiohommissa jäljet johtavat blogimaailmaan. Stugor-ohjelman ohjaaja Anna-Karin Grönroos oli lukenut hänen blogejaan, ajatteli hänen sopivan ohjelman juontajaksi ja otti yhteyttä.
* * *
Blogista tuli Strömmanille ponnahduslauta myös proosan maailmaan. Kaikki alkoi blogikirjoituksesta, jossa hän esitti kymmenen tyylilleen uskollista ennustusta tulevalle vuodelle.
Kustannusyhtiö WSOY oli löytänyt ennustukset ja pyysi Strömmania laajentamaan kirjoituksensa kokonaiseksi kirjaksi. Näin sai alkunsa 100 ennustusta sisältävä teos Kaspervisio 2020.
Urakka ei ollut helppo, vaan vei paljon aikaa ja energiaa. Projektin aikana perheeseen syntyi vauva, mikä teki ajankäytön organisoinnista entistä hankalampaa.
”Se oli aika raskasta, yritin aina välillä ottaa tunnin ja mennä kirjastoon kirjoittamaan. Lopulta ennustuksia syntyi kuitenkin 150, joista pystyi sitten karsimaan siihen sataan.”
Työ palkitsi lopulta tekijänsä, ja Strömman on tyytyväinen lopputulokseen. Kirjasta jäi jotakin myös elämään hänen muihin projekteihinsa.
”Minulla on siinä sellainen Kasperdamus-läppä, että osaisin ennustaa tulevaisuuden. Nyt myös siihen meidän design-ohjelmaamme tulee Kasperdamus-osio, jossa ennustan designin tulevaisuutta”, Strömman sanoo.
”On hauskaa, että hahmot voivat jäädä tällä tavalla elämään.”
* * *
Radio Helsinki aiheutti pienimuotoista kohua lisäämällä tämän vuoden maaliskuussa lauantain kello 16 ohjelmapaikalle ruotsinkielisen ohjelman Här börjar livet. Ohjelmaa juontavat Kasper Strömman ja Eva Kela.
Vaikka Strömman on käynyt ruotsinkieliset koulut, hän on työskennellyt aina pääosin suomen kielellä. Blogia hän on pitänyt myös englanniksi, mutta ei koskaan ruotsiksi. Tälläkin kerta idea tuli radioaseman puolelta.
”Radio Helsingin sisältöjohtaja Maria Veitola halusi ohjelman ruotsiksi. Ajattelin, että kukaan ei ymmärrä sitä ja olin hieman epäileväinen. Päätimme kuitenkin kokeilla.”
Strömmanin suhtautuminen kieliasiaan ylipäätään on varsin pragmaattinen. Hän ei aseta kieliä vastakkain vaan kirjoittaa suomeksi, jotta saisi enemmän lukijoita.
”Ruotsiksi kirjoittaminen ei olisi Suomessa kovin järkevää, koska suurin osa ihmisistä ei osaa ruotsia.”
Viime aikoina bloggaajassa on kuitenkin herännyt pieni ruotsin kielen puolustaja. Siihen on ollut vahvana vaikuttajana perussuomalaisten kampanjointi pakkoruotsia vastaan. Ennen välinpitämättömästi asiaan suhtautunut Strömman on muodostanut kantansa vastareaktiona.
”Olen huomannut, että minulla on tähän asti ollut päinvastoinen maku kuin perussuomalaisilla, olen päätellyt, että ruotsin kielenkin täytyy siis olla tosi hyvä juttu, koska he vastustavat sen opiskelua.”
Tarkasti katsoen voi huomata jälleen tutun pilkkeen silmäkulmassa.
* * *
Kasper Strömman on tehnyt paljon kaikenlaista, mutta kaikesta hänen tuotannostaan voi löytää tiettyjä tyylillisiä ja teemallisia yhtäläisyyksiä. Sävy on huumoripainotteinen, mutta Strömman käsittelee usein ajankohtaisia, jopa yhteiskunnallisia aiheita.
Hän ei kuitenkaan ajattele olevansa yhteiskunnallinen vaikuttaja, vaan sanoo intressinsä olevan tehdä nimenomaan huumoria.
”On helppo tarttua aiheisiin, jotka kiinnostavat ihmisiä. Teen niihin mielelläni jonkin hauskan twistin, mutta ensisijaisesti Kasper Diem on huumoriblogi.”
Yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa toistuu huumoribloggaajalle ominainen ilmiö: kieli poskessa heitetyt sivallukset ja vakavammat huomiot lentelevät iloisesti lomittain. Mies kuitenkin vakavoituu hieman pohtiessaan unelmayhteiskuntaansa.
”Pohjoismaat ovat vakavasti puhuen todella lähellä sitä. Tykkään vitsailla paljon epäkohdilla, mutta sehän on vain tapa tehdä yhteiskunnastamme vielä parempi ja hioa viimeisetkin heikkoudet pois.”
”Juuri siksi, että kaikki on niin hyvin, emme saa antaa asioiden lipsua huonommaksi. Siksi kirjoitammekin näistä asioista ja teemme niistä poliittista satiiria.”
Niin. Ehkä Kasper Strömman on sittenkin yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Teksti Tony Pietilä
Kuvat Laura Oja
Tämä on Ison Numeron näytejuttu. Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille ihmisarvoista työtä ja mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Myyjä saa puolet lehden kansihinnasta.
