Ison Numeron myyjä Meda kertoo elämästään ja siitä, miltä saapuminen Suomen pimeimpään syksyyn aikanaan tuntui.
Olen 34 vuotta vanha, neljän lapsen äiti ja jouluna syntyneen lapsenlapsen myötä myös isoäiti. Mieheni Mariuksen kanssa meillä on jo 21 vuotta jaettua matkaa.
Tavatessamme olimme oikeastaan vielä ihan lapsia. Muistan, että leikimme yhdessä. Sitten meidät naitettiin toisillemme. Vanhempani saivat minusta käteistä myötäjäisinä kuten siihen aikaan oli tapana.
Meidän suvuissa tytöt eivät käy koulua. Siksi en osaa lukea tai kirjoittaa, mutta opin kaiken elämään tarvittavan äidiltäni. Osaan pitää kodista hyvää huolta.
Ennen Suomeen tuloa ehdin kiertämään Eurooppaa. Kymmenen vuotta sitten olin Italiassa, jossa siivosin kirkkoja. Italia on hyvä maa, mutta joskus rahaa ei ollut tarpeeksi. Silloin kerjäsin pitkiä päiviä kadulla nuorimmaiseni kanssa.
Kuulin sitten Suomesta kälyltäni. Tulimme tänne keskellä pimeintä marraskuuta ja sää oli ihan kauhea. Satoi vettä, oli kylmää ja öisin pakkasta. Itkin niin että terveys meni. Jouduin vähäksi aikaa sairaalaan.
Olen nyt oppinut että Suomi on hyvä maa, mutta parasta täällä on kesällä. Lämmin sää parantaa ihmisten mielialaa ja lehtikin menee kaupaksi helpommin.
Lähetän kaiken ylimääräisen rahan lapsilleni. He ovat minulle kaikkein tärkein asia. Sain tämän opin äidiltäni ja näin opetan myös omia lapsiani.
Puhun heidän kanssaan niin usein kuin mahdollista. Kauhean usein emme näe toisiamme. Kotona käyn noin kerran vuodessa.
Meillä on kaupungissa paritalo, jonka takapihalla pidimme ennen sikoja ja kanoja. Sitten herrat muuttivat lakeja ja poliisi käski lopettaa eläimet. Enää Romaniassakaan ei saa pitää pihalla karsinaa.
Tykkään siivota ja laittaa ruokaa: kaalikääryleitä ja keittoja, erilaisia muhennoksia. Se yhdistää minua ja Mariusta. Pidämme kovasti ruoasta.
Aiemmin teimme enemmän yhdessä. Tykkäsimme juhlia suvun kanssa, kuunnella musiikkia ja tanssia. Mutta ne ajat ovat minulta nyt ohi. Otin kasteen keväällä ja lupasin samalla parantaa tapani. Siksi nykyisin paastoan, vältän lihaa, enkä enää juhli. Mariusta se ei ole pidätellyt.
Asiakkaani ovat minulle arvokkaita ja toivon heille kaikkea hyvää. En tiedä missä olisin ilman heitä.
Tämä on näytejuttu tammikuun 2021 Isosta Numerosta. Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
