Suomeen on viime vuosina saapunut ennätysmäärä ulkomaisia opiskelijoita, suuri osa Aasiasta. Moni on ajautunut jopa epätoivoiseen taloudelliseen tilanteeseen ja sadat ovat hakeneet ruokaa leipäjonoista.
”Perheeni kysyy minulta koko ajan, että mitä aiot tehdä? Miten maksat opinnot?” nepalilainen Manita (nimi muutettu) kuvailee.
”Minulla ei ole aavistustakaan, mitä teemme. Koemme ahdistusta ja stressiä, mietimme tätä koko päivän, yöt ovat unettomia.”
24-vuotias Manita on ammatiltaan röntegenhoitaja. Valmistuttuaan hän työskenteli sairaalassa ja klinikoilla kotimaassaan, mutta muutos houkutti. Hän kuuli tuttaviltaan mahdollisuudesta opiskella Suomessa hoitajaksi.
Manitan mukaan ulkomaisia opiskelupaikkoja välittävä nepalilainen yritys kertoi, että Suomessa olisi helppo löytää töitä opiskelujen oheen. Manitan mukana muuttava aviomies taas voisi työskennellä kokopäiväisesti. Lisäksi yrityksestä kerrottiin, että Suomessa maksetaan niin työttömille kuin opiskelijoillekin tukia.
Hoitajaopintojen sijaan yritys haki Manitalle opintopaikan puutarhanhoitoalalle suomalaiseen ammattikorkeakouluun. Kun Manita protestoi, yrityksen edustaja puhui hänet ympäri, hän sanoo. Edustajan mukaan opintoalaa voisi vaihtaa Suomessa puolen vuoden jälkeen. Se ei pidä paikkaansa. Yritys ei vastannut Ison Numeron haastattelupyyntöön.
Lukukausimaksu ammattikorkeakoulussa on noin 10 000 euroa vuodessa, ja puutarhuriopinnot kestävät neljä vuotta. Manita maksoi ensimmäisen vuoden maksun säästöillään, ja vanhemmat auttoivat. Manitan vanhemmat ovat pienyrittäjiä.
Raha seuraavien vuosien lukukausimaksuihin oli tarkoitus tienata Suomessa. Manita ja hänen miehensä saapuivat Suomeen elokuussa 2024. Töitä ei kuitenkaan löytynyt.
”Töitä on, mutta niihin vaaditaan suomen kieltä. Vaikka osaan vähän kirjoittaa, en osaa puhua: ymmärrän joitain sanoja, mutta minulla menee kymmenen minuuttia miettiä vastaus kysymykseen”, Manita naurahtaa.
Mukana tuodut säästöt alkavat huveta. Pariskunta on pari kertaa saanut apua kirkon ruokajakelusta.
”Saamme sieltä maitoa, leipää, salaattiaineksia”, Manita kuvailee.
”On hyvä, että he antavat meille ruokaa. Jonot ovat pitkiä. Niissä on paljon srilankalaisia ja nepalilaisia opiskelijoita.”
Viime vuosina tulijoita on ollut eniten Aasiasta. Moni opiskelija on nyt myös tuonut mukanaan puolisonsa ja lapsensa.
Manita ei ole yksin. EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut rajusti viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuosina 2023 ja 2024 ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin vuosittain peräti yli 12 000 opiskelijalle. Määrä oli puolet pienempi vielä ennen koronavuosia ja niiden aikana.
Viime vuosina tulijoita on ollut eniten Aasiasta: Bangladeshista, Sri Lankasta, Nepalista, Intiasta, Kiinasta ja Pakistanista. Moni opiskelija on nyt myös tuonut mukanaan puolisonsa ja lapsensa. Näin näyttää olevan erityisesti srilankalaisten kohdalla.
Tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2023 niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin 7,4 prosenttia opiskelijoista tuli EU:n ulkopuolelta. Molemmissa korkeakoulutyypeissä heitä oli reilut 12 000.
Kun ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvoi, alkoi näkyä viitteitä joidenkin opiskelijoiden merkittävistä talousvaikeuksista. Kyse ei ole vain yhdestä paikkakunnasta, eikä ilmiö rajoitu nepalilaisiin.
”Ilmiö alkoi keväällä 2023: silloin alkoi näkyä kansainvälisiä opiskelijoita ruokajonossa, ja heitä tuli pikku hiljaa enemmän. Keväällä 2024 heitä alkoi olemaan jatkuvasti kaikissa ruokajonoissa”, kertoo ruoka-avun etsivää työtä tekevä sosiaaliohjaaja Markus Honkonen Helsingin kaupungilta.
Honkonen käy työkseen Helsingin ruokajakeluissa kahdesti tai kolmesti viikossa ja jututtaa ihmisiä tarjotakseen heille apua. Viime aikoina eri ruokajakeluissa on näkynyt säännöllisesti ainakin kymmeniä ulkomaisia opiskelijoita kerralla, hän kertoo. Joukossa on joka kerta sekä tuttuja että uusia kasvoja.
Hänen kohtaamansa ulkomaiset opiskelijat kysyvät yleensä ensimmäisenä, voisiko Honkonen auttaa heitä saamaan töitä.
”Aika moni on laskenut sen varaan, että itse opintojen ohella pystyy tekemään työtä tai mukana tuleva puoliso pystyy siihen – sitten kustannukset katetaan sillä palkalla. On ollut monelle suuri yllätys ja järkytys, että työtä ei olekaan tarjolla. Tai jos on, se saattaa kaatua kielikysymykseen”, hän sanoo.
”Ihmiset saattavat olla aika epätoivoisia.”
Ulkomainen opiskelija ei ole pääsääntöisesti oikeutettu Suomessa Kelan tukiin, vaan heidän pitäisi kyetä elättämään itsensä.
Teksti Kati Pietarinen
Kuvitus Pauli Salmi
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan huhtikuun 2025 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 14 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 2 miljoonaa euroa tuloja.
