Koillis-Euroopan liikkuvalla romaniväestöllä on laaja kielitaito, jossa piilee huomattavia vahvuuksia.
Suomea, englantia, romaniaa, ranskaa, bulgariaa, italiaa sekä erilaisia romanikielen Koillis-Euroopan murteita. Näitä kaikkia – muiden muassa – puhuvat Ison Numeron myyjät.
Valtaosa Ison Numeron myyjistä kuuluu Itä-Euroopan liikkuvaan romaniväestöön. Heidän kielitaitoonsa kuuluu usein kotimaasta riippuen romania tai bulgaria sekä romanikieli. Ulkomailla asuneet puhuvat usein myös muita eurooppalaisia kieliä.
”Romaneilla on valtavan laaja kielellinen kompetenssi”, sanoo Helsingin yliopiston romanikielen ja -kulttuurin yliopistonlehtori Kimmo Granqvist.
”Useilla romaneilla on laajempi kielitaito kuin useimmilla suomalaisilla.”
Granqvist huomauttaa, että romanit ovat pieniä lapsia lukuunottamatta monikielisiä maasta riippumatta. Romanit osaavat usein sekä romanikieltä, kotimaansa valtakieltä että niiden maiden kieliä, jossa he ovat olleet tekemisissä ihmisten kanssa esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai viranomaiskontaktien muodossa.
”Voi sanoa, että harvassa ovat Romanian romanit, jotka eivät osaa romaniaa, ja Bulgarian romanit, jotka eivät osaa bulgariaa.”
Romanien laajan kielitaidon taustalla on liikkuvuus – siis se, että töitä käydään tekemässä ulkomailla. Aikuiset oppivat kielen usein ilman muodollista koulutusta, mutta lapset voivat oppia ne myös eri maiden koulutusjärjestelmien kautta.
Granqvist kuvaa romanien kielitaitoa käsitteellä ”repertuaari”. Siihen vaikuttaa hänen mukaansa elämänkokemus sekä se, millaisten väestöryhmien kanssa romanit ovat olleet tekemisissä.
”Romanit eivät usein osaa kaikkia käyttämiään kieliä yhtä vahvasti, mutta heillä on niistä kuitenkin jonkinlaista osaamista, jolla he pärjäävät”, Granqvist sanoo.
Hyvä esimerkki monikielisyydestä on Ionel, joka puhuu romaniaa, romanikieltä, italiaa ja vähän suomea. Haastattelu aloitetaan suomeksi, jota hän arvioi puhuvansa A2-taitotasolla.
Monesta Isoa Numeroa myyvästä Romanian romanista poiketen Ionel on myös opiskellut suomea koulun penkillä vuoden verran, viisi tuntia päivittäin.
”Halusin löytää hyvän työpaikan”, hän kertoo suomeksi perusteluja sille, miksi hän lähti opiskelemaan.
Hänen ensimmäisellä työpaikallaan Suomessa – rakennusalalla – arkea väritti kielimuuri, joka lopulta oli yksi syy töiden päättymiseen. Nyt Ionel on löytänyt toivomansa työpaikan, kun hän työskentelee siivoojana. Työkavereina on muita ulkomaalaisia, ja yhteisenä kielenä heillä on suomi. Sillä he keskustelevat arjesta.
”Mitä kuuluu – tai nukuitko hyvin”, hän kertoo esimerkkejä keskustelunaiheista.
Keskustelukieli Ionelin kanssa vaihtuu romanian kieleen, kun haastattelu etenee. Hän kertoo haluavansa oppia lisää suomea, jotta voisi hankkia raskaampia ajoneuvoja varten tarvittavan ajokortin ja hakeutua kuljetusalalle. Suomi ei pääse Ionelin kirjoissa kauneimman kielen paikalle. Sille yltää italia, jota hän oppi myydessään vaatteita maan toreilla 2000-luvun alkuvuosina.
”Sitä kieltä oppi tahtomattaankin.”
Romania on romaaninen kieli ja läheistä sukua italian kielelle. Italian oppimisessa meni i korkeintaan viikko, Ionel arvioi.
”Toisella viikolla puhuin italiaa jo hyvin.”
Moni suomalainen puhuu ulkomaalaisille ensisijaisesti englantia. Sitä Ionel ei kuitenkaan puhu, vaikka on opiskellut sitä koulussa Romaniassa.
”Silloin oli eri ajat, ja edelleenkään englantia ei opeteta meillä hyvin.”
Kimmo Granqvistin mukaan parikymppiset ja heitä nuoremmat Itä-Euroopan romanit saattavat osata englantia, mutta heitä vanhemmilla englannin kielen taito on usein heikkoa.
”Englannin kieli ei ole ollut koulutuksen kieli Itä-Euroopassa, ja kommunismiaikaan englanti ei ollut kovinkaan suuressa suosiossa”, hän sanoo.
Monet romanit puhuvat sanskritista kehittynyttä romanikieltä, joka on heille ensisijaisesti puhuttu kieli. Tämä näkyy kielen vaihtelussa: myös Ison Numeron myyjien keskuudessa puhutaan useita eri romanikielen murteita. Murteet ottavat vahvasti vaikutteita asuinpaikkansa sanastosta, mikä voi hidastaa kommunikaatiota eri alueelta tulevien romanien kanssa.
”Ruotsissa asuvat Puolan romanit eivät puhu käytännössä ollenkaan muiden romaniryhmien kanssa. Heillä on aitoja tai keksittyjä hankaluuksia ymmärtää toistensa romanikieltä. Ne voivat tuntua sen verran erilaisilta, että he puhuvat ennemmin ruotsia keskenään”, Kimmo Granqvist sanoo.
Myös Ionel kertoo, että ei käytä romanikieltä muiden Ison Numeron myyjien kanssa, koska nämä tulevat eri puolelta Romaniaa kuin hän. Romanikielen muita murteita on hänen mukaansa vaikea ymmärtää.
”Se muistuttaa vähän viron ja suomen kielten eroja”, hän sanoo.
Keskustelukieleksi myyjäkollegoiden kanssa valikoituu tällöin romania, jonka ymmärtämiseen ei Ionelin mukaan vaikuta se, mistä päin maata keskustelukumppani on. Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, että Romanian romanit ovat kuulleet elämässään romanian kielen murteiden ohella myös standardoitua yleiskieltä, mutta romanikielen osalta tällaiseen yhteiseen yleiskieleen ei käytännössä törmää.
Kaikki eivät tokikaan suhtaudu kieliin samalla tavalla. Ison Numeron toimistolla nähdyt kohtaamiset osoittavat, että eri alueilta tai maista tulevien romanitaustaisten myyjien yhteiseksi kieleksi voi hyvin valikoitua myös romanikieli.
Yksi romanikieltä kansainvälisenä kielenä käyttävistä puhujista on 52-vuotias Stanca, joka on kotoisin Bulgarian pohjoisosista. Hän puhuu romanikieltä Isoa Numeroa myyvien Romanian romanien kanssa ja kertoo ymmärtävänsä heidän puheestaan noin 80 prosenttia. Suurimman ongelman muodostavat tällöin romanialaiset lainasanat.
Nykyään Stanca puhuu enemmän bulgariaa kuin romanikieltä. Muutos johtuu siitä, että hänen lapsenlastensa luokalla on enemmän bulgarialaisia kuin romaneita, ja lapsenlapset puhuvat mieluummin bulgariaa. Kielen vaihtuminen on tapahtunut vasta viime aikoina. Edelliseen sukupolveen kuuluva Stancan poika puhuu romanikieltä, jota Stanca kuvailee moitteettomaksi. Kesken haastattelun kieli vaihtuu bulgariasta romanikieleksi, kun Stanca vastaa puhelimeen ja keskustelee poikansa vaimon kanssa.
”Olen oppinut kotonani sekä romanikieltä että bulgariaa. Vanhempani puhuivat minulle molemmilla kielillä”, hän sanoo.
Haastattelua tehdään tulkin välityksellä, koska tämän jutun kirjoittanut, suomea, englantia, romaniaa ja ruotsia osaava toimittaja ei osaa bulgariaa. Tulkkina toimiva Ralitsa kertoo, että moni Suomeen saapunut Bulgarian romani ajattelee romanikielen olevan huonompi kieli kuin bulgaria.
Myös Kimmo Granqvist kertoo tietävänsä Suomessa jo pidempään asuneita bulgarialaisia romaniperheitä, joissa romanikielen puhuminen on vähentynyt.
”Siellä on jonkinlainen kielenvaihdos käynnissä”, hän sanoo.
Kun Stanca myy lehteä Helsingissä, hänellä ei yleensä ole yhteistä kieltä ostajien kanssa. Silloin hän puhuu romanikieltä – koska ymmärtämisen näkökulmasta olisi Stancan mukaan ”aivan sama”, käyttääkö hän bulgariaa vai romanikieltä.
”Puhun silloin, että miksi kukaan ei halua ostaa tätä lehteä.”
Toisaalta Stanca haluaisi osata englantia.
”Jos osaisin sitä, olisi helpompaa löytää työtä.”
Miltä näyttää romanien kielitaidon tulevaisuus? Se kytkeytyy romanien tulevaisuuteen. Romanien liike näkyy romanikielen eri kerroksissa. Kieli on kulkenut väestöryhmän mukana Intiasta nykyisten Iranin ja Kreikan kautta eri puolille Eurooppaa. Iranissa puhutusta farsin kielestä mukaan ovat tarttuneet esimerkiksi lukusanat, kreikan kieli taas on vaikuttanut runsaasti romanikielen rakenteisiin sekä lainasanoihin. Esimerkiksi kaupunkia tarkoittava romanikielen sana foros tulee kreikasta.
Kun romanit asettuvat paikalleen, kieli voi jäädä. Ruotsissa monessa Jugoslaviasta tulleessa perheessä ruotsi on alkanut syrjäyttää romanikieltä, Granqvist kertoo. Selvää onkin se, että mitä enemmän romanit asettuvat paikalleen, sitä vähemmän heillä on tarvetta laajalle, liikkuvuuden kautta omaksutulle kielitaidolle. Silloin kielitaito voi alkaa supistua.
Granqvist pitää vähemmistön nykyistä, laajaa kielitaitoa merkittävänä vahvuutena, jossa voi piillä mahdollisuuksia.
”Romanien valtavat kielelliset repertuaarit voisivat edesauttaa heidän integraatiotaan yhteiskuntiin. Heille voisi olla paljon tilausta monikielisinä toimijoina.”
Ionelin nimi on muutettu.
Teksti Tuukka Tuomasjukka
Kuvitus Mirkka Hietanen
Tämä juttu ilmestyi tammi-helmikuun 2023 Isossa Numerossa. Ostamalla lehden kadulta tuet myyjää. Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2021 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 220 hengelle.
