Tässä Isossa Numerossa on yhtenä teemana lähiöt.
Toki mukana on paljon muutakin, Maustetytöistä asumiseen. Mutta taustateema selittänee, miksi kiinnitin lehteä tehtäessä erityisesti huomiota uutisiin Tanskan puhutun ”ghettopolitiikan” etenemisestä. Ghetto-liitettä ei kuulemma enää käytetä – joku tajusi että sillä on ikävä kaiku – mutta ajatus on sama. Politiikan perusteella taloja tietyillä asuinalueilla jopa tuhotaan ja asukkaita häädetään.
Tanskassa ghettoalueen pääkriteeri on, että asukkaista yli puolet on ”ei-länsimaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään”. Lisäksi alueella on iso osuus asukkaita, jotka ovat työttömiä, rikoksesta tuomittuja tai joilla on matala tulo- tai koulutustaso.
Listaa lukiessa tuli epätodellinen olo. Suomeksi kuulostaa siltä, että häädetään köyhiä ruskeita ihmisiä kodeistaan, jotta heitä ei olisi liikaa samassa paikassa.
Politiikan taustalla on asuinalueiden eriytyminen. Jos sosioekonomiset ryhmät asuvat omissa sumpuissaan, ongelmat paikallistuvat ja kasautuvat. Tämän ennaltaehkäisy kaupunkisuunnittelun ja poliitikan keinoin on toki toivottavaa. Suomessa sitä on tehty pitkään – Helsingissäkin varsin menestyksekkäästi.
Silti listaa lukiessa ihmettelin, miksi ”ei-länsimaisten maahanmuuttajien” määrä on niin keskeistä? Miksi ei pyritä vain vähentämään sitä, että huono-osaisuus keskittyy? Se pistää miettimään, mitä maahanmuuttajuus tarkoittaa. Vieraskielisillä on paljon koronaa! Syy on maahanmuuttajuus. Vieraskielisten asuinalueilla on kasautuneita ongelmia! Syy on maahanmuuttajuus.
Mutta onko se mikään selitys? Esimerkkinä koronatartunnat: THL:n mukaan vieraskielisten yliedustusta selittävät ennen kaikkea työolot. Puolet vieraskielisistä sanoo, ettei heillä ole mahdollisuus pitää töissä turvavälejä, vain kolmasosa voi olla etätöissä. Tämä voisi, kulttuuriselitysten sijaan, valaista sitäkin, miksi Ruotsissa kuolee suomalaisia koronaan suhteettoman paljon.
Kyse on siis, no, luokasta. Mietin kuinka usein sekä lähiöistä että maahanmuuttajista, ja varsinkin ”maahanmuuttajalähiöistä” tai koronaryppäistä, puhuttaessa luokan merkitystä ei haluta nähdä. Etniseen taustaan juuttuminen voi johtaa paitsi rasismiin, myös harhaan. Sen sijaan, että puututtaisiin eriarvoisuuteen ja valaistaisiin sen vaikutuksia, puututaan ei-länsimaisten ihmisten määrään. Eli: olisiko sinulla hetki aikaa puhua luokasta?
Teksti Veera Vehkasalo
Tämä on näytejuttu huhtikuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
