Adrian Perera kirjoittaa monikielisesti elämästään eikä enää haaveile kirjallisuusjulkkiksen urasta.
Vi är bara människor, me olemme vain ihmisiä, sanoo isoäiti isälle Adrian Pereran kirjassa Pappa.
Turkulainen, 37-vuotias Perera on yksi suomenruotsalaisen kirjallisuuden näkyvimmistä nimistä. Vuonna 2017 hän julkaisi esikoisteoksensa White Monkey, joka tarkasteli maailmaa srilankalaisen äidin ja suomenruotsalaisen isän perheessä kasvaneen nuoren näkökulmasta.
Suomalaisesta rasismista kertova runokirja huomattiin näkyvästi sekä Suomessa että Ruotsissa. Vierailukutsuja tuli naapurimaihin, ja Perera unelmoi kirjallisuusjulkkiksen urasta.
”Minulla oli sellaisia haaveita, että loikkaan meren yli, asun Ruotsissa ja minusta tulee seuraava Johannes Anyuru. Mutta ei tullut, ja ihan hyvästä syystä”, hän kertoo kotonaan Turussa.
Perera luettelee alamäkeä: kirjat kallistuvat hallituksen veropolitiikan takia, kirjastot joutuvat säästämään ja kirjoja luetaan vähemmän, jos ollenkaan. Ruotsissakin asiat ”menee vituiksi nopeammin kuin täällä”.
”Minulla on sellainen tunne, että taidetta on parempi tehdä sen itsensä vuoksi. Jos sillä haluaa kehuja, rakkautta tai rahaa, se on vähän vaikeaa juuri nyt.”
Perera on jatkanut samojen hahmojen – Constance-äidin, Reidar-isän ja Anthony-pojan – maailmassa neljän kirjan verran.
Niissä hän on luodannut tarkasti perhe-elämää – ja sitä, kuinka lapset kärsivät eniten, kun aikuiset eivät osaa nähdä heitä ihmisinä.
”Tuollaisia iloisia kirjoja minä kirjoitan”, hän murjaisee.
White Monkeyta seurasi romaanitrilogia, jossa tapahtumat ovat pitkälti samoja, mutta kertoja ja havaittava maailma vaihtuu.
Mamma (2019) katsoo todellisuutta pojan ympärillä. Alaviitteissä poika kääntää monikielistä ympäristöään ruotsiksi ja paljastaa, kuinka itse kokee kuvatut tapahtumat.
Pappa (2020) ottaa kertojaksi mustasukkaisen viikonloppuisän, joka hakee hyväksyntää 8-vuotiaalta pojaltaan ja jättää läikkyvät tunteensa – väkivaltaankin johtavat – käsittelemättä.
Alla mänskorna ha problemen (2023) etenee maahanmuuttajaäidin näkökulmasta. Teos on saanut huomiota erityisesti rikkonaisen kielensä takia, josta osa menee väkisinkin ohi. Kirja on kirjoitettu kielenoppijan kehnolla ruotsilla, jota ryydittävät runsas englanti, satunnainen suomi ja sinhalan kielen sanat.
”Tuo on sellainen kirja, että siinä on neljä kieltä, ja osaan niistä kaksi”, Perera sanoo.
Suomea hän puhuu sujuvasti, mutta on sen käyttäjänä epävarma. Sinhalaa, srilankalaisen äidinsä äidinkieltä, hän ei osaa.
”Se oli sitä, että mennään Google Translatella ja toivotaan parasta.”
Tuo on sellainen kirja, että siinä on neljä kieltä, ja osaan niistä kaksi”
Vaikka ruotsiksi kirjoittavaa Pereraa ei juuri tunneta suomenkielisessä kirjallisuuskeskustelussa, kirjoittaa hän yhtä lailla Suomesta.
Hufvudstadsbladetin haastattelussa hän on kertonut halunneensa kirjoittaa teostensa srilankalaisesta maahanmuuttajaäidistä yhtä hyvän hahmon kuin Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian Jussi.
Perera nauraa vertaukselleen. Hän ajattelee, että kirjojen Constance Gustafsson on nykyaikainen työn sankari – samalla tavalla kuin Jussi Koskela aikoinaan.
Perera kuvailee Constancea mallimaahanmuuttajaksi, joka on kiitollinen kaikesta.
”Uskon, että jos Stubb, Orpo tai Purra lukisivat tämän kirjan, hän olisi juuri sellainen maahanmuuttaja, johon he tykästyisivät.”
Toisaalta hahmoon kiteytyy paljon sellaisia ihmisyyden puolia, jotka eivät sovi kiiltokuvaan. Constancen puhe täyttää tyhjän tilan raivostuttavuuteen asti, hermot menetettyään hän tirvaisee naapurin poikaa korvasta ja toivoo, ettei kukaan huomaa, että asiat menevät huonosti.
”Se on enemmän suomenruotsalaisuutta kuin suomalaisuutta”, Perera sanoo.
Teksti Tuukka Tuomasjukka
Kuva Linus Lindholm / ATC
Tämä on näytejuttu kesä-heinäkuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
