Mărgăritar työskenteli ennen Romanian rautateillä. Nyt hän myy Isoa Numeroa Apollonkadulla.
Olen tottunut tekemään töitä koko elämäni. Nuorempana olin rautateillä töissä yli 20 vuotta. Se oli kovaa työtä. Vaihdoimme kiskoja ja ratapölkkyjä. Kaikki tehtiin miesvoimin eikä koneilla niin kuin täällä Helsingissä. Umpibetonista pölkkyä ei helpolla liikutella.
Sitten koko osastomme sai potkut. Samaan aikaan ulkomaalaiset ostivat firmoja ja työt katosivat kaikilta. Jäin työttömyystuen varaan, mutta kun meitä asui yksihuoneisessa talossa kuusi lasta, vaimoni ja minä, elämä oli aika lailla mahdotonta.
Nelisen vuotta sitten kuulin, kun joku keräsi kyytiläisiä Helsinkiin lähtevään minibussiin. Ostin siihen lipun. Oli pakko yrittää jotakin.
En ollut koskaan ennen ollut ulkomailla. Helsinki oli minulle ihan tuntematon kaupunki, enkä tiennyt yhtään, mitä tehdä. Nukuimme vaimoni kanssa puistoissa ja päädyin kadulle kerjäämään. Ruokaa etsimme roskiksista. Iltaisin poliisi saattoi ajaa pois, oli kylmää ja satoi vettä. Joskus onnistuin lähettämään vähän rahaa kotiin ja lapset saivat ostettua polttopuita.
Olimme umpikujassa. Tuntemattomassa maassa, rahatta ja osaamatta lainkaan kieltä.
Sitten kuulimme, että Helsinkiin avattaisiin hätämajoitus talven varalle. Se oli hyvä asia, sillä yöt alkoivat olla todella kylmiä. Oli helpotus päästä metsästä sisälle nukkumaan.
Myöhemmin joku kuuli, että en tienannut tarpeeksi rahaa kerjäämisellä ja kertoi Isosta Numerosta. Siitä se lähti. Tästä on nyt tullut minulle toinen työpaikka elämässäni.
Asiakkaani ovat hyviä ihmisiä. Osa on jo vähän tutumpia, kun he ostavat joka numeron. Minulle on tärkeää, että he kunnioittavat minua. Yritän itse olla ystävällinen ja kohtelias. Se on tärkeää, etenkin kadulla kun keskeyttää ihmisten kulkua.
Hauskin muistoni on, kun kerran kerroin tutulle asiakkaalle, että olin lähdössä käymään kotona Romaniassa. No hän tuli pian takaisin mukanaan kirsikoita ja mansikoita, ja siellä marjojen seassa oli sadan euron seteli yllätyksenä.
Asiat menevät vähitellen eteenpäin. Ehkä pian voin rakentaa taloomme toisen huoneen, jotta ei tarvitse koko perheen yhdessä huoneessa asua.
Teksti Janne Hukka
Kuva Veera Vehkasalo
Tämä on Ison Numeron näytejuttu lehdestä #45 (maaliskuu 2020). Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
