Toukokuussa käydään EU-vaalit. Mitä mepit voivat tehdä Itä-Euroopan köyhyydelle ja romanien asemalle? Kysymys koskettaa useaa Ison Numeron myyjää, joista moni on Romanian tai Bulgarian romani.
Moni Ison Numeron myyjistä kuuluu Itä-Euroopan liikkuvaan väestöön eli he ovat Romanian tai Bulgarian kansalaisia. Etniseltä taustaltaan moni heistä on romani. Romanien asema omissa kotimaissaan on hyvin syrjitty ja syrjinnällä on pitkä historia. Kotimaista on lähdetty eri puolille Eurooppaa etsimään parempaa elämää ja tuloja. Syrjintä, rasismi, korruptio sekä lähtömaiden epävakaus aiheuttavat sen, ettei romanien oloissa ole pikaisesti odotettavissa muutosta.
Miten Suomen eurovaaliehdokkaat näkevät tilanteet? Ison Numeron kysymys siitä, miten EU:n kautta ja avulla voidaan vaikuttaa liikkuvan väestön asemaan heidän kotimaissaan, lähti puolueille, jotka viime EU-vaaleissa saivat eniten ääniä. Mukana kyselyssä olivat vihreät, kokoomus, sosialidemokraatit, keskusta, ruotsalainen puolue sekä kristillisdemokraatit. Vastausta ei saatu vasemmistoliitolta eikä perussuomalaisilta.
Kaikkien kyselyyn vastanneet tunnistavat, että romanit ovat kohdanneet syrjintää vuosisatoja ja näiden syrjivien rakenteiden purkaminen on ollut hidasta. Erityiseksi ongelmaksi tunnistetaan naisten ja lasten heikko asema. Kaikki lapset ja nuoret eivät pääse kouluun tai he jättävät koulun kesken. Unioni ei ole edelleenkään tarpeeksi vahvasti puuttunut romanien kohteluun, joka monin paikoin rikkoo EU:n ihmisoikeussopimusta. EU:n alueella arvioidaan asuvan 10–12 miljoonaa romania.
Tänä keväänä hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan, vuoden 2020 jälkeistä aikaa määrittävään, puitekehykseen nykyistä enemmän sitovia ja paremmin mitattavia tavoitteita. Parlamentin näkemys on, että romanit on otettava nykyistä vahvemmin mukaan sekä puitekehyksen suunnitteluun että kansallisten strategioiden valmisteluun.
Heidi Hautala, Vihreä liitto, europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas:
”EU ja erityisesti parlamentti on jo ryhtynyt toimiin. Se on tuonut syrjintää esiin ja pyrkinyt edistämään romanivähemmistöjen osallisuutta, mutta enemmän on tehtävä. EU-maiden on sitouduttava takaamaan jokaiselle yhtäläinen koulutus, terveydenhuolto ja pääsy työmarkkinoille. Kukaan ei halua elää kerjäämällä. Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.”
Riikka Pirkkalainen, Keskustan puoluesihteeri:
”Euroopan parlamentti haluaa vahvistaa romanien integroitumista. Tärkeä työkalu tähän on niin kutsuttu puitekehys, jolla ohjataan romanien osallisuutta edistäviä kansallisia strategioita.
Lisäksi EU rahoittaa erilaisia romanien asemaa parantavia hankkeita. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta myönnetään rahaa vähemmistöjen integrointiin. Rahoitusta tulee myöntää jatkossakin, ja samalla tulee varmistaa, että rahat käytetään avoimesti ja vastuullisesti oikeaan tarkoitukseen.
EU:n tulee luoda Romanian ja Bulgarian päättäjille painetta korjata romanien kohteluun liittyvät epäkohdat. Yksi keino on luoda EU:n yhteisten varojen jakamiseen kriteereitä, jotka velvoittavat jäsenmaita kunnioittamaan EU:n perusarvoja. Näihin arvoihin kuuluvat olennaisesti muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vähemmistöjen oikeudet.”
Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri ja eurovaaliehdokas:
”EU:n rakennerahastoista on pyritty tukemaan romanien parempaa integraatiota yhteiskuntiin, mutta esimerkiksi Romaniassa merkittävä ongelma EU-varojen käytössä on ollut niiden alhainen käyttöaste. Hallinnon rakenteiden heikkous, korruptio sekä tarvittavan osaamisen puutteet ovat yksi syy sille, ettei rahastoja ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti.
Yhteiset eurooppalaiset arvot velvoittavat meitä toimimaan vähemmistöjen tilanteen parantamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat ennen kaikkea yhteisessä eurooppalaisessa politiikassa. SDP edellyttää, että romanien asemaa ja integraatiota yhteiskuntaan on parannettava EU-tasolla sekä lähtö- että oleskeluvaltioissa. SDP sitoutuu vahvasti kaikenlaiseen vähemmistöjen syrjinnän vastaiseen työhön. SDP tukee myös EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteita ja ihmisten mahdollisuutta tavoitella parempaa toimeentuloa muissa jäsenvaltioissa.
Suomessakin on huomioitava romaniväestön tilanne ja huolehdittava siitä, että heillä on mahdollisuudet kouluttautua ja kiinnittyä työn kautta yhteiskuntaan entistä paremmin. Syrjintä on arkea myös monelle suomalaiselle romanille.”
Matilda af Hällström, Kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeri:
”Ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Euroopan unionissa kukin jäsenvaltio on ensisijaisessa vastuussa kansalaistensa, myös romanikansalaisten, hyvinvoinnista ja elinoloista. Valtiot ovat vastuussa esimerkiksi asumisesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja oikeudesta syrjimättömään kohteluun. Kokoomus puolustaa toimivia sisämarkkinoita ja läheisyysperiaatetta Euroopan unionissa.
EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille on ollut toimiva tapa edistää romanien asemaa unionissa. Puitekehyksen päätavoitteena on torjua romanien sosioekonomista syrjäytymistä ja syrjintää edistämällä koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuollon ja asuntojen yhdenvertaista saatavuutta. Siinä jäsenvaltioita kehotettiin suunnittelemaan romanien kansallisia integrointistrategioita ja nimittämään romanien kansalliset yhteysviranomaiset, jotka koordinoivat näiden strategioiden suunnittelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa. Ensi vaalikaudella komission tulisi laatia uusi puitekehys.”
Asmo Maanselkä, Kristillisdemokraattien puoluesihteeri:
”Kristillisdemokraatit haluavat vaikuttaa siihen, että Romania ja Bulgaria velvoitetaan myöntämään myös romaniväestölleen henkilöpaperit ja kansalaisuus. On tärkeää vaikuttaa siihen, että systemaattisesta syrjinnästä päästään eroon. EU:n myöntämien tukirahojen käytön valvontaan on tehostettava niin, että apu menee perille ja siitä hyötyy myös maiden romaniväestö.”
Andreas Elfving, RKP Poliittinen sihteeri:
”Tapa, jolla Romania ja Bulgaria kohtelevat vähemmistöjään, ei ole hyväksyttävä. Olisi tärkeää, että nämä maat pitävät huolta kansallisista vähemmistöistään. Eri EU-maiden asiantuntijuutta pitäisi paremmin pystyä hyödyntämään, kun eri puolilla EU:ta esiintyy haasteita tämän tyyppisten kysymysten kanssa.”
Sallittua liikkua
EU-maiden kansalaiset voivat oleskella vapaasti kolme kuukautta toisessa EU-maassa. Määräajan päätyttyä oleskelu on rekisteröitävä. EU-kansalainen voi aloittaa työnteon heti saavuttuaan toiseen EU-maahan.
Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n kansalaiset, joilla on voimassa oleva henkilötodistus tai passi, voivat oleskella toisen jäsenvaltion alueella yli kolmen kuukauden ajan tietyin ehdoin, jotka riippuvat heidän asemastaan vastaanottavassa maassa. Ehdot eivät koske työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Opiskelijoilla ja muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla henkilöillä, kuten eläkeläisillä, on oltava itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat, etteivät he oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan maan sosiaalihuoltojärjestelmälle. Lisäksi heillä on oltava kattava sairausvakuutusturva vastaanottavassa maassa.
Teksti Hannele Huhtala
Kuva Saara Mansikkamäki
Tämä on Ison Numeron ilmainen näytejuttu, joka on julkaistu alunperin toukokuussa 2019. Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjät pitää itsellään puolet kansihinnasta.
