Mistä halveksunta ja viha kumpuaa? Pelosta, epävarmuudesta, ymmärtämättömyydestä, ehkä. Siitä, että ei nähdä yksilöä, vaan nähdään toinen ihminen pelkästään osana joukkoa, joka omassa mielessä on leimattu pahaksi, kirjoittaa Ison Numeron päätoimittaja Hannele Huhtala.
Vuoden 2018 Suomen presidentinvaaleissa oli ehdolla avoimesti vihaa lietsova perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari. Hän luo jatkuvasti uhkakuvia maahanmuuttajien aiheuttamista turvallisuusuhista ja esimerkiksi MTV:n presidenttitentissä vaatii paperittomille juuri päätetyn terveydenhuollon poistamista, ja ”piikki auki suomalaisille vanhuksille”. Huhtasaari luo vastakkainasetteluja, joissa toinen on hyvä ja toinen paha.
Tammikuussa 2018 Ylen toimittaja Yagmur Özberkan kertoo sosiaalisessa mediassa, että Nordea-pankissa virkailija on kannustanut hänen palata kotimaahansa. 25 vuotta Suomessa asuneelta toimittajalta ei pyydetä tietoja asunnosta, jota varten lainaa haetaan vaan tiedustellaan, että mistä hän on kotoisin.
Nämä ovat kaksi viimeaikaista esimerkkiä Suomessa ja koko Euroopassa vallitsevasta ilmapiiristä, jossa viha on keskeinen osa.
Mistä halveksunta ja viha kumpuaa? Pelosta, epävarmuudesta, ymmärtämättömyydestä, ehkä. Siitä, että ei nähdä yksilöä, vaan nähdään toinen ihminen pelkästään osana joukkoa, joka omassa mielessä on leimattu pahaksi.
Saksalainen toimittaja Carolin Emcke palastelee vihan kokemusta ja sen moderneja muotoja kirjassaan Vihaa vastaan (Vastapaino 2017). Emcke kirjoittaa: ”Se, joka vastaa normia, ei useinkaan osaa kuvitella normin vaikutusta, koska pitää kokemaansa hyväksyntää itsestään selvänä. Mutta ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eivät yksinomaan niille jotka muistuttavat itseä. […] Ja siksi on kuunneltava, kun normista poikkeavat ihmiset kertovat, millaista on kokea päivittäin poissulkemista ja halveksintaa – ja eläydyttävä kerrankin itse tähän kokemukseen, vaikkei se osuisi omalle kohdalle.”
Emcke kuvailee kirjassaan rasistisen toiminnan esimerkkinä muun muassa hyvin tutun kuuloisia uhkauksia, joissa Saksaan saapuva pakolaisten bussikuljetus saarretaan ja matkustajia uhkaillaan. Emcke kysyy ihmetystä täynnä, että mitä vihaajat näkevät sellaista, mitä hän ei näe. Mielikuvilla, ja erityisesti toiseuttavalla leimaamisella, on voimakas valta. Kun puhutaan maahanmuuttajista, pitäisi ymmärtää, että kyse on yksilöistä. On erilaisia tarinoita, on erilaisia suuntia elämälle. Väkivalta ja viha eivät ratkaise mitään.
Isoa Numeroa myy paljon Romanian ja Bulgarian kansalaisia, joihin myöskin kohdistuu ihmisryhmänä paljon ennakkoluuloja ja vahingollisia leimoja. Tässä lehdessä myyjämme 60-vuotias Traian Ghetu kertoo meille omasta elämästään. Talvella 2018 Ghetu toivoo, että hänet nähtäisiin Suomessa ihmisenä.
Emcke muistuttaa, että vihaa vastaan toimiminen vaatii, että ihmiset kohtaavat toisensa meinä, ei meinä ja muina. Kuka kuuluu sinun piiriisi?
PS. Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietetään kansainvälisesti katumyyjien viikkoa. Myyjien tarinoita löytyy sosiaalisesta mediasta tunnisteella #VendorWeek. Katulehtiä myy yli 9000 myyjää 34 maassa. Kaikkien katulehtien toimintaa voi tukea parhaiten ostamalla lehti ja kertomalla kaverille, mikä katulehti on. Ja niin voi tehdä melkein missä päin maailmaa tahansa! Katulehdet luovat työtä, jonka tekemiseen ei ole kynnystä. Laatulukemisella voidaan poistaa köyhyyttä, kun tuloja voi ansaita kuka tahansa niitä tarvitseva.
