Päätoimittaja pohtii, miten pakkaisi kirjat mukaan lomareissulle ja mitä äänikirja merkitsee kulttuurille.
Olen lähdössä kesälomalle ja mietin, mihin kassiin saan mahdutettua kirjat. Etenkin järkälemäinen Päättymätön riemu aiheuttaa päänsärkyä pakatessa – kuten myös niskasärkyä lukiessa.
Kirjapalapeli taitaa kuitenkin olla yhä harvinaisempi näky, kuten kai kirjahyllytkin. Yhä useampi ottaa lukulaitteen tai puhelimen mukaan, kuuntelee korvanapeista puhutuimmat tai swaippailee sivuja ruudulta. Jos edes lukee.
Tunnustan, että olen yksi niistä, jotka ruokkivat koronavuonna kiihtynyttä äänikirjabuumia. Kun kaikki muu meni kiinni, sovellukset olivat lähellä. Hyvä saavutettavuus on toki ilo. Mutta silti en ole kirjallisuuden sähköistymisestä suoranaisesti innoissani.
Se, että vanhojen niteiden haistelu saattaa olla pian historiaa, ei ole suurin suruni. Ruudulta tihrustettu miniteksti tai ärsyttävä-äänisen lukijan sanelema kirjallinen teos on omiaan pilaamaan uppoutumisen kokemuksen, tuhoaa fokuksen ja vaikuttaa tekstin sujuvuuteen. Osa kirjojen erityisyyttä on myös niiden fyysisyys ja sen tuoma keskittyminen.
Meillä ei ole varaa menettää kirjallisuutta.
Julkaisualusta ja tekniikka eivät ole neutraaleja – kuten kirjailija Antti Nylén muistuttaa. Yhtenä tämän lehden esseistinä Nylén pohtii sitä, mikä kirja oikeastaan on ja miten valtava vaikutus sen muutoksella on koko kirjallisuuskulttuuriin ja tuotettaviin teksteihin. Alkavatko kirjailijat tehdä kirjoista suuhun sopivia, helpommin sulatettavia? Apu-lehdessä Nylén visioi, että pahimmillaan kirjallisuus muuttuu alustataloudeksi, jossa kustantajat tuottavat ”kontenttia” äänikirjapalveluille.
Äänikirjoista myös maksetaan kirjailijoille niin vähän, että siitä on Suomessa puhuttu jopa kirja-alan kohtalonkysymyksenä. Jos kirjailijoiden tulot tippuvat viidesosaan, järisyttää se väkisinkin koko kulttuuria.
Sekä musiikkialalla että journalismissa ollaan osin samassa suossa, eikä niiden esimerkki ole mairitteleva. Meillä ei ole varaa menettää kirjallisuutta. Lukemallamme on valtava vaikutus siihen, miten maailman käsitämme, mitkä asiat tulevat meitä lähelle ja kenen elämän osaamme kuvitella. Kuten kirjailija Risto Isomäki, joka jaksoi raahata tämän lehden kuvauksiin urheilukassillisen kirjoja, toteaa: kirjallisuus voi tuoda etäisiä asioita meille todeksi tavalla, johon raportit ja tilastot eivät pysty. Kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Siksi keskitymme tässä Isossa Numerossa taas kirjallisuuteen. Kirjan ei tarvitse olla itsepuolustukseen kelpaava tiiliskivi ollakseen vaikuttava, tai välttämättä edes painettu. Mutta älkäämme olko naiiveja sen suhteen, mitkä matkalaukun kevenemisen seuraukset voivat olla.
Veera Vehkasalo
Päätoimittaja
Tämä on näytejuttu heinäkuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
