Ukrainan sota on pakottanut yli kuusi miljoonaa ihmistä pakenemaan maasta, ja se on muuttanut samalla Euroopan suhtautumista pakolaisiin. Iso Numero kokosi neljä keskeistä aiheeseen liittyvää ilmiötä ja pyysi niihin kommentit Euroopan pakolaisjärjestöjen kattojärjestöltä.
1. Miten ukrainalaisiin on suhtauduttu, ja mikä heidän tilanteensa on nyt?
Toukokuun puolivälissä Ukrainasta oli paennut yli 6,1 miljoonaa ihmistä, joista arviolta 5,2 miljoonaa ihmistä EU-maihin. Kyseessä on suurin pakolaisliike Europassa toisen maailmansodan jälkeen. EU-maissa useimmille Ukrainasta pakeneville myönnetään tilapäistä suojelua. Myöntö on lähes automaattinen: tulijan ei tarvitse käydä läpi pitkää ja raskasta turvapaikkaprosessia.
Euroopan pakolaisjärjestöjen kattojärjestön ECRE:n johtajan Catherine Woollardin mukaan menettely helpottaa sekä tulijoiden arkea että valtioiden taakkaa. Vaikeuksiakin on.
”Noin 2,5 miljoonaa ihmistä ei ole vielä rekisteröitynyt. He joko odottavat mahdollisuutta rekisteröityä tai ovat ehkä epävarmoja, miten toimia. Rekisteröinti on tärkeää, koska se on tapa päästä koulutuksen, työnteon ja asumisen piiriin.”
Suurin hankaluus on säällisen asuinpaikan löytäminen kaikille.
”Joissakin tapauksissa tilanne luo suuria paineita perheenjäsenille, jotka majoittavat Ukrainasta paenneita sukulaisia kotiinsa. Olisi tärkeää saada myös laajemman yleisön avuntarjoukset käyttöön, mutta niin että niissä on myös turvallisuussyyni, ettei tilanne johda hyväksikäyttöön.”
Tilanne on erityisen hankala lähimaissa. Puolassa on yli kolme miljoonaa Ukrainan pakolaista. Myös Romaniassa, Tsekeissä ja Itävallassa on paljon Ukrainasta paenneita väkilukuun suhteutettuna.
”Olisi tärkeää kannustaa ihmisiä eteenpäin näistä maista, pakottamatta kuitenkaan ketään liikkumaan.”
2. Miksi ukrainalaisia on kohdeltu paremmin kuin muita?
Ukrainasta paenneita kohdellaan paremmin kuin muita Eurooppaan tulevia turvapaikanhakijoita. Raskaan turvapaikkaprosessin välttämisen lisäksi heidän on annettu liikkua vapaasti EU-maiden välillä, ja päättää itse minne haluavat asettua. Ukrainalaiset on myös aktiivisesti toivotettu tervetulleiksi monissa maissa.
Catherine Woollard näkee ukrainalaisten suosimiseen kolmenlaisia syitä.
”Pakolais- ja siirtolaispolitiikan sisällä on ensinnäkin selkeää etnisyyteen ja uskonnollisuuteen perustuvaa vinoumaa. Tämä ei ole uutta: tämä on laajasti tunnettua ja sitä on tutkittu hyvin”, hän sanoo.
Ilmiöön vaikuttaa myös se, miten etnisyyden ja sukupuolen yhteydet koetaan: esimerkiksi nuoret mustat miehet nähdään usein uhkana, silloinkin kun he todellisuudessa ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Ukrainasta tulevien suuri enemmistö on valkoisia naisia ja lapsia.
”Se vaikuttaa ihmisten mielikuviin, oikeilla ja väärillä tavoilla.”
Etnisyys ja sukupuoli eivät kuitenkaan selitä kaikkea.
”On myös väestöön ja maantieteeseen liittyviä syitä: tämä pakolaisuus on ollut valtavaa, massiivista. Esimerkiksi vuonna 2015 Eurooppaan tuli vuodessa noin miljoona ihmistä, nyt kolmessa kuukaudessa on tullut viisi miljoonaa. Siksi on ollut suorastaan pakko vastata eri tavalla. Lisäksi kyse on siitä, että Ukraina on niin lähellä, aivan EU:n rajoilla.”
Suuri merkitys on myös turvallisuuspoliittisella ajattelulla.
”On tiedostettu hyvin vahvasti, että paniikki tai eripuraisuus EU:n sisällä vahvistaisivat vain presidentti Putinin asemaa. Kriisi tai paniikki olisivat turvallisuuden ja sotilaallisesta näkökulmasta negatiivisia. Siksi tehtiin päätös, että pakolaistilanne otetaan haltuun, mitä ei aiemmin ole tehty”, Woollard analysoi.
”Pakolais- ja siirtolaispolitiikan sisällä on selkeää etnisyyteen ja uskonnollisuuteen perustuvaa vinoumaa. Tämä ei ole uutta.”
Catherine Woollard
3. Miten muihin pakolaisiin suhtaudutaan nyt?
”Muuten pakolaispolitiikka on yleisesti ottaen vihamielistä turvaa hakevia kohtaan, ja se tähtää ihmisten Eurooppaan pääsyn estämiseen ja turvapaikkojen myöntämisen estämiseen”, Woollard sanoo.
Hän pitää myös riskinä sitä, että kun huomio on muualla, EU:n rajoilla voi kaikessa hiljaisuudessa tapahtua väärinkäytöksiä.
”Tiedämme, että ihmisten väkivaltaiset takaisintyönnöt ja rajojen ylittämisen estäminen jatkuu, ja näissä tilanteissa EU-maat ovat rikkoneet lakeja ilman, että siitä on rangaistu.”
Takaisintyönnöillä tarkoitetaan sitä, että EU-maan rajan ylittänyt ihminen palautetaan väkisin rajan yli, ilman että hänelle annetaan oikeutta hakea turvapaikkaa tai vastustaa palautusta. Yleensä tämä tapahtuu heti rajanylityksen jälkeen. Takaisintyönnöt ovat laittomia, mutta niitä tehdään toistuvasti. Woollard pitää tilannetta erityisen huolestuttavana esimerkiksi Kreikan ja Turkin välisellä rajalla.
Myös Puolassa tilanne on hälyttävä. Vaikka Ukrainasta saapuneet pakolaiset ovat saaneet maassa lämpimän vastaanoton, Valko-Venäjän vastaisen rajan metsissä ja rajavyöhykkeillä on yhä jumissa ihmisiä, jotka Valko-Venäjä houkutteli viime vuonna Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta Puolan, Liettuan ja Latvian rajoille, luodakseen painetta ja eripuraa näihin maihin. Joukossa on paljon lapsiperheitä. Talven aikana ainakin 19 ihmistä on kuollut tilanteen vuoksi.
Puolan metsissä piilottelevat pelkäävät joutuvansa fyysisen väkivallan kohteeksi, kiinniotetuiksi tai pakotetuiksi takaisin Valko-Venäjälle, jos he tulevat esiin, Woollard sanoo.
”Puolan lainsäädäntöön tehdyt muutokset ja viranomaisten toiminta tekevät lähes mahdottomaksi sen, että nämä ihmiset pystyisivät hakemaan turvapaikkaa. Tämä tilanne on laiton.”
Myös auttajia rangaistaan: useita ihmisiä vastaan on nostettu rikossyytteitä.
”Tilanne on myös todella huolestuttava ihmisille ja järjestöille, jotka yrittävät tukea näitä ihmisiä Puolassa. Heitä uhkaa pidättäminen humanitaarisen avunannon vuoksi.”
Woollard pitää riskinä sitä, että kun huomio on muualla, EU:n rajoilla voi kaikessa hiljaisuudessa tapahtua väärinkäytöksiä.
4. Miten EU:ssa ja Suomessa varaudutaan Venäjän tai Valko-Venäjän yrityksiin painostaa maita laajamittaisella maahantulolla?
Valko-Venäjän toimet viime syksynä, sekä joidenkin tuhansien turvapaikanhakijoiden päästäminen pohjoisen rajan yli talvella 2015–2016 ovat herättäneet myös Suomessa pohdintaa siitä, että Venäjä saattaisi yrittää painostaa Suomea päästämällä tai pakottamalla itärajan yli merkittävän määrän turvapaikanhakijoita, erityisesti nyt NATO-jäsenyysprosessin myötä.
Tähän varaudutaan valmistelemalla sekä normaaliajan lainsäädäntöön että poikkeusaikoja määrittävään valmiuslakiin muutoksia, joista osa ei vielä ollut julkisia lehden mennessä painoon. Se tiedetään, että hallitus haluaa lisätä lakiin mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaku yhdelle rajanylityspaikalle ja rakentaa esteitä osalle itärajaa.
Lisäksi Suomi haluaa ottaa käyttöön niin sanotun rajamenettelyn, jota voisi käyttää sekä poikkeustilanteessa että normaalioloissa. Se kohdistuisi esimerkiksi niihin ulkorajoilla turvapaikkaa hakeneisiin, joiden hakemuksia maahanmuuttoviraston sähköisen järjestelmän automaattinen seulonta pitää ilmeisen perusteettomina.
Näiden ihmisten hakemukset käsiteltäisiin neljän viikon kuluessa, eivätkä he saisi käsittelyn aikana poistua Joutsenon vastaanottokeskuksen alueelta. Karkurit joutuisivat vankilamaiseen säilöönottokeskukseen.
Catherine Woollard näkee, että rajamenettelyssä turvapaikkaporsessin laatu kärsii, mikä taas vaikeuttaa mahdollisuuksia turvapaikan saamiseen.
”Tämä johtuu siitä, että raja-alueilla ihmisen on vaikeampi saada oikeutensa toteutumaan: esimerkiksi lakiavun saaminen ja tiedonsaanti oikeuksista on hankalampaa.”
EU-tasolla puolestaan valmistellaan lainsäädäntöä, joka antaisi jäsenvaltiolle mahdollisuuden noudattaa monin tavoin normaalia heikompaa turvapaikkaprosessia, jos maa kokee olevansa välineellistetyn muuttoliikkeen kohteena. Woollardin mukaan käsite on esityksessä määritelty niin laajasti, että se kattaa oikeastaan kaikki tilanteet ulkorajoilla: Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi Turkin, Marokon, Libyan. Hän pitää ehdotettua menettelyä erittäin ongelmallisena.
”Siinä ei ole mitään järkeä, että ihmistä rangaistaan sen vuoksi, että toinen valtio käyttää heitä hyväkseen. Ei se tee yhtään vähemmän todennäköiseksi sitä, että henkilö on pakolainen”, Woollard sanoo.
Miten sitten suhtautua, jos Venäjä yrittää painostaa Suomea tuomalla ihmisiä itärajan yli?
Woollard näkee Ukrainan pakolaisten kohtelun osoittaneen, että hyvin suuriakin ihmismääriä on mahdollista ottaa Euroopassa vastaan, ilman että ihmisten liikkumista rajoitetaan tai heidän oikeuksiaan kiristetään. Rajojen auki pitäminen on tärkeää myös Putinia vastustavien venäläisten pakenemisen vuoksi.
”Paniikkireaktio ja rajojen sulkeminen auttaa niitä maita, jotka yrittävät manipuloida ihmisiä ja Eurooppaa. Paniikki vastauksena Venäjältä tulevaan painostukseen vain osoittaisi Venäjälle, että tämä on kätevä tapa painostaa Suomea.”
Teksti Kati Pietarinen
Kuva ChiriCli roma Women’s fund
Tämä on näytejuttu kesäkuun 2022 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2021 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 220 hengelle.
