Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan 19 000 suomalaista nuorta aikuista on elänyt lapsuudessaan vaiheen, jolloin heidän vanhempansa – yleensä isä – on ollut vankilassa. Vuosittain noin kaksikymmentä pikkulasta taas elää yhdessä vanhempansa kanssa Vanajan avovankilan perheosastolla. Miten vanhemman vankeus vaikuttaa lapseen?
Viisikuinen Kasperi jokeltelee niin, että hänen äitinsä Miian puhetta on vaikea kuulla. Aamulla kaksikko on käynyt kerran viikossa järjestettävällä kauppamatkalla ja äiti on päässyt syömään Hesburgeriin. Kasperi taas on juuri aloitellut kiinteiden ruokien kokeilua: toistaiseksi hän on tutustunut kasvispiltteihin ja äitinsä keittämiin vihanneksiin, kohta vuorossa on puuro.
Kasperin arkeen kuuluvat säännölliset ulkoilut ja muutenkin tavallinen vauvan päivärytmi.
Isäänsä Kasperi ei ole nähnyt pariin kuukauteen: hän asuu kaukana, eikä ole päässyt matkustamaan lapsensa luokse perheen eläinten vuoksi.
Miia on varma, että Kasperi ikävöi isäänsä. Muuten lapsi on viihtynyt ja päivät menevät yllättävän nopeasti, Miia sanoo.
”Lapsillahan täällä on paljon tekemistä. Täällä saa pidettyä saman rytmin kuin kotona. Käydään leikkipaikalla ja rannassa kävelemässä.”
Hän asuu Kasperin kanssa Vanajan avovankilassa.
Kolmetoista vuotta sitten perustetun Vanajan avovankilan perheosaston ovet ovat avonaisia ja sisätilat ovat kodinomaiset, mutta osastolla elävät aikuiset suorittavat kaikki vankeusrangaistusta: vaikka he voivat lähteä kävelylle usean hehtaarin metsäiselle vankila-alueelle, he eivät saa ilman lupaa ylittää sen rajoja. Vanhemmat noudattavat vankilan aikatauluja ja käyvät joka päivä ilmoittautumassa vankilan puolella, mutta lapset elävät omassa päiväunien ja ruokailujen rytmittämässä todellisuudessaan.
Osasto on ainoa kaltaisensa Suomessa. Tilaa on kymmenelle vanhemmalle ja heidän alle kolmivuotiaille lapsilleen. Tällä hetkellä asukkaina on kolme äitiä ja heidän lapsensa: nelikuinen, puolivuotias ja kaksivuotias.
Myös Hämeenlinnan suljetun vankilan sisällä on osasto, jossa kaksi tutkintavankia voi elää pikkulapsen kanssa. Tutkintavankeus kestää tyypillisesti pari kuukautta. Sen sijaan varsinaista tuomiotaan suorittava vanhempi ei voi ottaa lasta mukaansa: suljetussa vankilassa elämistä ei pidetä pidemmän päälle lapselle sopivana.
Pikkulasten eläminen vankiäitiensä kanssa on vuosisatoja vanha ilmiö niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa.
Normaalivuoden aikana Vanajan avovankilan perheosastolla ehtii asua parikymmentä vanhempaa ja lasta. Lähes aina vanhemmat ovat äitejä: kolmentoista vuoden aikana osastolla on elänyt vain kolme isää. Tyypillisesti perheosastolla ollaan kahdesta neljään kuukauteen. Useimmat suorittavat osastolla koko vankeusrangaistuksensa. Pidempiä tuomioita suorittavat ovat yleensä suorittaneet siitä jo osan suljetussa vankilassa.
Tapaus, jossa lapsi täyttää kolme vuotta ja muuttaa siksi osastolta pois vanhemman tuomion aikana on ollut vain kerran. Silloin muuttoa suunniteltiin pitkälle etukäteen, ja vanhempi pääsi lapsen mukana tutustumaan tämän uuteen kotiin, perheosaston lähijohtaja Jaana Wikgren kertoo.
Miian mielestä ikärajan pitäisi olla vuotta korkeampi.
Pikkulasten eläminen vankiäitiensä kanssa on vuosisatoja vanha ilmiö niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Avovankilan perheosaston olemassaolo perustuu tieteelliselle selvitystyölle ja erityisesti psykologiselle tutkimustiedolle pienen lapsen kehityksestä.
”Vauvatutkimusten mukaan katsotaan, että jos vauvalla – tänne sijoitettavista lapsista noin puolet on alle kuusikuisia – on pysyvä ihmissuhde, sitä ei pitäisi katkaista”, Wikgren sanoo.
”Viime vuosikymmeninä on myös saatu kauhean paljon tutkimusta esimerkiksi Ensi- ja turvakotiliiton päihdeongelmien hoitoon erikoistuneista ensikodeista, että miten kauhean tärkeä on auttaa pientä lasta ja vanhempaa yhdessä. Lapsi ja raskaus on aikamoinen motivaattori: siinä on erilainen tilanne kuin milloinkaan muutoin. Koko hormonitoiminta ja elimistö tukeesitä, että herkistyy asioille ja haluaa
tehdä hyvin vauvalle. Sen on todettu olevan hirvittävän hyvä hetki auttaa.”
Teksti Kati Pietarinen
Kuvat Katja Tähjä
Tämä on ote jutusta, joka löytyy kokonaisuudessaan marraskuun 2023 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
