Tutkijat ja aktivistit ehdottavat eläin-termistä luopumista ja muiden eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin.
Emo onnistuu liikahtamaan. Vastasyntynyt jää puoliksi hänen alleen. Emo nousee etujalkojensa varaan, ei voi auttaa… Kiljumista kestää kauan, ehkä koko yön, vuosikymmeniä, ikuisuuden. Syntyminen jatkuu, imetys, lasten menettäminen. Eläinlääkärin tai farmarin käsi vaginassa, paino selällä. Neljä viikkoa tiineytyshäkissä. Hetkellinen mahdollisuus liikkua vapaammin, kulkea eteen, kääntyä. Paluu porsitushäkkiin.
Näin kirjailija Laura Gustafsson kuvailee Mikään ei todella katoa -teoksessaan sikaäidin elämää eläinteollisuudessa. Kirja tekee näkyväksi myös toiseuttamisen sanastoa. Tiineytyshäkki. Porsitushäkki.
Gustafsson valitsi käyttää teoksessaan muunlajisista eläimistä sanaa hän.
”Kun kieltä käytetään tavalla, johon ei ole totuttu, se pakottaa miettimään ja muuttaa asioita. Kun muunlajinen eläin on kielessä hän, niin huomaatko mitä tapahtuu? Jos se ärsyttää ja häiritsee, niin miksi?”
Ekologisen lingvistiikan professori Arran Stibbe on esitellyt erilaisia alistavia ja toiseuttavia puhetapoja, joilla ihminen puhuu muista eläimistä. Listauksesta löytyy esimerkiksi se-sanan käyttö, jolla rinnastetaan muut eläimet esineisiin, jotka voidaan omistaa. Se-sanalla muista eläimistä tehdään toiminnan kohteita, objekteja.
Stibbe kirjoittaa myös vallankäytön ja stereotypioiden yhteydestä. Mitä enemmän ihmiseläin tahtoo muita lajeja hyväksikäyttää ja alistaa, sitä negatiivisemmat kielikuvat. ”Tahdottomat lampaat.” ”Ahne kuin sika.”
Eläin-sana on väkivallan ja sorron, toiseuttamisen ja hyväksikäytön kieltä.
Ihmisen muille eläimille aiheuttama kärsimys piilotetaan Stibben mukaan esimerkiksi puhumalla lihasta ruumiin sijaan ja pihvistä naudan sijaan. Ihmiskielen sanasto muista eläimistä ja heihin liittyvästä tuotannosta on kiertoilmaisuja täynnä. Tainnutuskehto viittaa ihmislapsen elämän alkuun. Kehto, jossa vauva saa turvallisesti nukahtaa.
”Tainnutuskehto on sikateollisuudessa se mihin siat laitetaan, kun heidät tainnutetaan. Hissi, johon siat joutuvat ennen teurastusta”, Gustafsson sanoo.
Lemmikkieläintä ei murhata, vaan hänet lopetetaan, kun eläinlääkäri injektoi hänen verisuoniinsa ainetta, joka pysäyttää sydämen.
Esimerkiksi Euthasol vet, 400 mg/ml injektionestettä.
Miksi muita eläimiä toiseutetaan? Kaikkien haastattelemieni asiantuntijoiden vastaus on sama: jotta ihmiseläimet voivat hyväksikäyttää heitä vapaasti.
Yksin Suomessa homo sapiens käyttää joka vuosi kymmeniä miljoonia muunlajisia eläimiä raaka-aineena teollisuudessa. Muita eläimiä syödään ja heidän ruumiinosistaan valmistetaan sohvanpäällysiä, lompakoita ja koriste-esineitä.
Aina muiden lajien hyväksikäyttö ei vaadi heidän tappamistaan. Heitä käytetään myös viihteenä ja erilaisissa työtehtävissä ihmisten apuna.
Lainsäädännössä saatetaan puhua eläinten suojelemisesta kärsimykseltä, mutta lähtökohtana on aina ihmisen taloudellisen tai muun hyödyn tavoittelu.
Muita eläimiä toiseutetaan, jotta ihmiseläimet voivat käyttää heitä hyväksi.
”Eläimet ovat lainsäädännössäkin toisia, niiden yli ja ohi puhutaan. Tällä hetkellä eläimet ovat perustuslain näkökulmasta lähinnä esineitä. Perustuslaki suojaa ihmisten omaisuutta ja oikeutta omistaa eläin”, sanoo Eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja, oikeustieteen apulaisprofessori Visa Kurki.
Eläinoikeusjuristit keräävät parhaillaan kannatusta kansalaisaloitteeseen, joka vaatii muiden eläinten oikeuksien lisäämistä perustuslakiin. Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 allekirjoittajaa, jotta se etenee eduskunnan käsittelyyn. Huhtikuun alussa allekirjoituksia oli 8980.
Lakialoitteen päämääränä on, että muut eläimet tunnustetaan tuntevina yksilöinä ja perusoikeuksien haltijoina.
”Muista maista on esimerkkejä siitä, miten oikeusjutuilla on ajettu yksittäisten eläinten oikeuksia. Joissain saksankielisissä maissa sanotaan laissa, että eläin ei ole esine. Silti näissä maissa niitä kohdellaan esineinä. Mitä nyt esimerkiksi avioerotilanteessa saatetaan ottaa myös huomioon, kummalle osapuolelle eläin soveltuisi paremmin”, Kurki kertoo.
Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin ratkaisisi ison joukon ongelmia.
Jos eläimet lisättäisiin perustuslakiin eläinoikeusjuristien esityksen mukaisesti, olisi jatkossa sallittua vain sellainen muiden eläinten hyväksikäyttö, joka olisi aivan välttämätöntä ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta.
”Esimerkiksi muiden eläinten tehotuotantoa olisi vaikea perustella: mille ihmisten perusoikeuksille se olisi välttämätöntä? Sen sijaan esimerkiksi lemmikkien pitäminen ei loppuisi, mutta sitä pitäisi jatkossa ajatella enemmän huolto- kuin omistussuhteena”, Kurki sanoo.
Koska perustuslakiin kirjattaisiin eläimen oikeus elämään, ei lemmikin elämää myöskään saisi lopettaa ilman erittäin perusteltua syytä. Riittävä peruste voisi olla kohtuutonta kärsimystä aiheuttava parantumaton sairaus.
Perustuslakiin kirjattaisiin muiden eläinten oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja elämään vapaana ihmisten aiheuttamalta pelolta, kivulta, ahdistukselta ja kärsimykseltä. Tämä tekisi nykymuotoisen eläintuotannon lisäksi esimerkiksi turkistarhauksesta mahdotonta. Laki velvoittaisi ihmiset tarkastelemaan asioita myös muiden eläinten oikeuksien näkökulmasta.
Teksti Laura Rantanen
Kuva Kristina Oinonen
Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan toukokuun 2023 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.
