Lähes neljännes Suomen yksinelävistä asunnottomista on naisia. Naisten asunnottomuuden erityispiirteitä ovat piiloasunnottomuus ja nuorten naisten osuuden kasvu.
Asunnottomuusluvut ovat viime vuosina Suomessa laskeneet, mutta naisten suhteellinen osuus kaikista asunnottomista on kasvanut. Vuonna 2017 yksineläviä asunnottomia naisia oli ARAn mukaan 1538, joka on 23 % kaikista yksinelävistä asunnottomista. Lisäksi Suomessa on yli 200 asunnotonta perhettä, joissa on oletettavasti myös paljon naisia.
”Vaikka Suomessa on tehty vahvaa asunnottomuustyötä asunto ensin -periaatteella jo reilut kymmenen vuotta, toimenpiteet eivät ole purreet kovin hyvin naisten asunnottomuuteen”, sanoo Leena Lehtonen Y- Säätiöstä.
Lehtonen toimii projektipäällikkönä Naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeessa (NEA), joka on ensimmäinen asunnottomiin naisiin keskittyvä hanke Suomessa. Yksi syy projektin aloittamiseen oli se, ettei asunnottomista naisista vielä tiedetä kovin paljoa.
Selvitystyötä mutkistaa osaltaan se, että naisten asunnottomuudelle on tyypillistä piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa. Se voi olla monentyyppistä: ollaan kenties kirjoilla jossain asunnossa, jossa ei kuitenkaan väkivallan uhan vuoksi voida asua. Tai sitten piilossa pysytään omasta halusta.
”Asunnottomuus on eri lailla häpeällinen asia naiselle kuin miehelle. Asunnottomat naiset eivät hakeudu helposti palveluiden piiriin, vaan asuvat sukulaisten tai tuttavien luona ja pysyvät piilossa”, kertoo
Lehtonen.
Jotkut joutuvat tekemään mitä vain yöpaikan tai päihdettä saadakseen, toiset kehittävät itselleen kovan kuoren.
Naiset saattavat vältellä päiväkeskuksia myös siksi, että niiden asiakaskunta on suurimmaksi osaksi miehiä. Miesvaltaisessa ympäristössä naiseuden ja omanarvontunnon ylläpitäminen voi olla vaikeaa, ja selviytymisstrategiat vaihtelevat. Jotkut joutuvat tekemään mitä vain yöpaikan tai päihdettä saadakseen, toiset kehittävät itselleen kovan kuoren.
”Asunnottomien parissa työskentelevien toimijoiden mukaan varsinkin nuorten naisten määrä näyttää kasvaneen. He ovat hyvin haavoittuvassa asemassa käydessään samoissa kohtaamispaikoissa vanhempien miesten kanssa”, sanoo Lehtonen.
Naisten asunnottomuuden taustalla on usein erityyppisiä traumoja. Joukossa on pitkäaikaisasunnottomia, väkivaltaisista suhteista lähteneitä naisia, nuoria päihteidenkäyttäjiä sekä terveys- ja talousongelmien takia
väliinputoajia.
NEA-hankkeen tavoitteena on saada asunnottomia naisia palveluiden piiriin ja kartoittaa, millaisia asumisratkaisuja ja millaista tukea naiset tarvitsevat eri asunnottomuuspolun vaiheissa: etsivässä ja ennaltaehkäisevässä työssä, tuetuissa asumisyhteisöissä ja hajasijoitetuissa asunnoissa.
Eri elämäntilanteessa olevat naiset pyritään tavoittamaan pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella kahdeksan eri osahankkeen avulla. Niitä toteuttavat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin ensikoti ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Sininauhasäätiö, EJY ry, A-klinikkasäätiö ja Vailla vakinaista asuntoa ry.
Teksti Anne Soininen
Lisää Naisten asunnottomuudesta:
Yhä useampi asunnoton on nainen
Tiziana: Haaveissa työ ravintolassa
Linda: ”Asuin talvella hautausmaalla”
Tämä on Ison Numeron näytejuttu, joka on julkaistu alunperin tammikuussa 2019. Osta lehti kadulta ja tue myyjän työtä.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta.
