Nicaraguan viimeaikaisissa yhteydenotoissa on kuollut kymmeniä ihmisiä. Maa on käännekohdassa: löydetäänkö rauhallinen ratkaisu kansallisen dialogin kautta vai tehdäänkö radikaaleja muutoksia maan johtoon, joka ensimmäistä kertaa Nicaraguan historiassa on auttanut köyhiä?
Teksti: Esa Westman, Erika Brenner
Kuvat: Erika Brenner
Nicaraguan presidentti, Daniel Ortega, ilmoitti huhtikuussa eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena oli pelastaa Nicaraguan taloudellisessa kriisissä ryvettynyt eläkelaitos. Uudistuksen piti korottaa työntekijä- ja työnantajamaksuja, mutta suurin vaikutus kohdistui eläkkeisiin, joilta oli määrä leikata viisi prosenttia.
Manuel Bonilla on 65-vuotias eläkeläinen, joka asuu Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. Hän ei tule toimeen pienellä eläkkeellään, vaan joutuu työskentelemään yksityisen asuinalueen vartijana.
“Onneksi minulla on työ eläkkeen ohella, mutta entäs ne eläkeläiset, joilla ei ole?”
Heti kun ilmoitus tuli julki, eläkeläiset ja opiskelijat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään ja vaativat uudistuksesta luopumista. Mielenosoituksia tukahduttamassa oli Ortegan värväämiä sandinistikannattajia, jotka vastasivat protesteihin väkivallalla. Mellakkapoliisi taas vastasi rauhanomaisiin mielenosoituksiin kumiluodein ja kyynelkaasulla.
Rosario Murillo, Daniel Ortegan puoliso ja maan varapresidentti, ei yrittänyt rauhoittaa tilannetta, vaan solvasi mielenosoittajia “saidoiksi vampyyreiksi”, jotka “janoavat verta ja lietsovat vihaa.” Se antoi lisää tulta protestiaallolle, joka levisi Managuan kautta kaikkialle Nicaraguaan.
Jo ensimmäisten neljän päivän aikana yhteydenotoissa sai surmansa kymmeniä opiskelijoita ja yksi poliisi. Useita ihmisiä ilmoitettiin kadonneiksi. Protestit jatkuivat kaduilla, ja tapahtumien keskiöön nousi Managuassa sijaitseva teknillinen korkeakoulu, UPOLI, jonne opiskelijat linnoittautuivat. Päivien kuluessa heidän vaatimuksensa nousivat uudelle tasolle: Daniel Ortegan olisi luovuttava vallasta.
[…]
Karla Ruíz kannattaa Daniel Ortegaa. Hän on neljän lapsen yksinhuoltajaäiti, joka asuu Masatepen kaupungin laitamilla noin 40 kilometrin päässä Managuasta.
“Asuinalueellani on paljon liberaaleja, jotka paheksuvat minua ja vaativat minua muuttamaan mielipidettäni Danielista”, sanoo Ruíz.
“Minä vähät välitän heidän vaatimuksistaan. Daniel on tehnyt paljon hyvää. Kaikki presidentit ja hallitukset ovat varastaneet, mutta Danielista on ollut hyötyä kansalle”, Ruíz perustelee.
1980-luvulla Daniel Ortega ei ollut ainoastaan yksi sandinistivallankumouksen johtajista, vaan hänet valittiin maan presidentiksi Nicaraguan ensimmäisissä vapaissa monipuoluevaaleissa. Yhden kauden jälkeen valtaan nousi oppositio, joka toimi maan johdossa vuoteen 2006 asti.
Vuonna 2007 Ortega valittiin jälleen presidentiksi ja hän onnistui taistelemaan katastrofaalista taloustilannetta ja köyhyyttä vastaan. Vuodesta 2009 lähtien köyhyys on maassa lähes puolittunut ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on laskenut 8,3 prosentista 6,9 prosenttiin.
2000-luvulla maahan on virrannut ulkomaisia investointeja. Halpa työvoima ja luonnonvarat houkuttelevat niin tekstiiliteollisuutta kuin kaivostoimintaa. Luonnonkauniista ja vieraanvaraisesta maasta on tullut myös suosittu turistikohde. Keski-Amerikan helmi on nostettu monien matkailusivustojen listauksissa kiinnostavimpien maiden joukkoon. Väkivaltatilastojen mukaan Nicaragua on kuulunut pitkään Latinalaisen Amerikan rauhallisimpiin maihin.
Daniel Ortegan hallitus on jakanut köyhille perheille avustuksia, kuten aaltopeltikattoja ja siipikarjaa, vuodesta 2010 lähtien ja saanut näin köyhän kansanosan puolelleen.
Nyt suunta on muuttunut. Kansalaisten kritiikki Ortegan perhedynastiaa ja epädemokraattista hallintoa kohtaan on vähitellen kasvanut, ja maassa on noustu kapinaan.
Ortegan lähipiirin hallitsemat televisiokanavat ovat manipuloineet ja sensuroineet televisiossa näytettävää materiaalia. Uutislähetyksissä kuvattiin kuitenkin henkilöitä, jotka oli pidätetty mielenosoitusten yhteydessä. Bussilastillinen kaljuiksi ajeltuja miehiä jätettiin ilman kenkiä ja omaisuutta valtatien varteen. Myöhemmin he kertoivat, kuinka he kokivat väkivaltaa ja tulivat kidutetuiksi vangittuina ollessaan.
Tämä on osa Isossa Numerossa kesä 2018 julkaistusta artikkelista. Lue koko juttu lehdestä numero 26, joka on kaduilla myynnissä elokuun 2018 loppuun. Voit myös tilata lehden postitse Holvista.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjät pitää itsellään puolet kansihinnasta.