Monet pakolaiset, turvapaikanhakijat ja paperittomat joutuvat tekemään hartiavoimin töitä saadakseen Suomesta asunnon. Asuntoa etsiessään he kohtaavat huijareita, syrjintää, hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa.
Home is where your heart is. Kauniiksi sisustetussa kaksiossa on vaaleat seinät ja seinillä englanninkielisiä aforismeja. Televisioruutu heijastaa isoihin ikkunoihin uutiskanavan kuvaa jostain kaukaa. Nopella vilkaisulla itähelsinkiläinen kaksio näyttää kuin miltä tahansa kolmekymppisen nuoren naisen kodilta. Ainoa viittaus kodin haltijan kansallisuuteen on ikkunalaudalla rivissä olevien kirjojen selkämykset, joissa arabiankieliset kirjaimet hohkaavat kultaisena.
Täällä asuu Maryam. Koti on hänelle turvapaikka, jossa hän saa elää rauhassa ilman pelkoa hyväksikäyttäjistä. Ihmisistä, jotka haluavat hänelle pahaa. Ihmisistä, jotka haluavat hyötyä hänestä.
Kun 22-vuotias Maryam saapui Suomeen keväällä 2017, halusi hän saavuttaa elämässään uuden, paremman alun. Paluuta kotimaahan Marokkoon ei ollut, sillä hän oli paennut sieltä järjestettyä avioliittoa. Alku kaukana pohjolassa ei ollut kuitenkaan ruusuinen. Suhde netissä tavatun miehen kanssa päättyi ja hän ajautui kadulle. Siellä hän tapasi miehiä, jotka alkoivat käyttää hänen ruumistaan hyväkseen. Hänestä tuli ihmiskaupan uhri.
”Kun olin päässyt eroon parittajista, jouduin toisenlaisen hyväksikäytön kohteeksi. Halusin löytää oman kodin, mutta en tiennyt mistä löytäisin sellaisen. En tuntenut niin hyvin suomalaisen yhteiskunnan järjestelmää ja luotin väärään henkilöön. Hän lupasi auttaa minua asunnon saamisessa”, kertoo Maryam, joka ei halua esiintyä jutussa koko nimellään.
Maryam oli sinisilmäinen. Kun ystävällinen mies lupasi hänelle hyvän asunnon hyvältä paikalta, Maryam luotti. Hän antoi miehelle oman sosiaaliturvatunnuksensa ja muut tiedot asunnon hankkimista varten.Pian mies kertoikin asunnon löytymisestä. Asunto oli hyvässä kunnossa, hyvinhoidetussa talossa ja sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien lähellä. Asunto olisi Maryamin, jos hän maksaisi välityspalkkion ja useamman kuukauden vuokran ennakkoon. Summa oli tuhansia euroja. Maryam oli jo maksamassa miehelle hänen pyytämiään rahoja, mutta valpas tukihenkilö huomasi, että asunnonvälityksessä oli jotain hämärää.
Maryam ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Maahanmuuttajat ja turvapaikahakijat joutuvat usein juuri majoitukseen liittyvän häikäilemättömän väärinkäytön uhreiksi. Pahimmillaan heiltä on huijattu jopa tuhansia euroja rahaa laittoman välityspalkkion sekä liiian suuren vuokravakuuden avulla. Välityspalkkio ei terminä ole vieras urvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa töitä tekeville. Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneiston välityksestä kieltää välityspalkkion perimisen muilta kuin toimeksiannon tekijältä eli vuokranantajalta, mutta se ei ole pysäyttänyt hämäriä asunnonvälittäjiä pyytämästä vuokra-asuntoa etsiviltä rahaa asunnon välittämisestä.
Kun ei tunneta yhteiskunnan tapoja tai sen lakeja, voi epätoivoisia ihmisiä höynäyttää kerta toisensa jälkeen. Vipuvarren hyväksikäyttöön antaa myös rakenteissa oleva syrjintä, vaikka sekin on laissa kiellettyä. Kun vuokralaisen sukunimi on eksoottisen kuuloinen, ei vuokra-asuntoa ole helppo saada vapailta markkinoilta. Asunnon haussa ei auta välttämättä edes se, että oleskeluluvan saaneiden vuokranmaksu on turvattu Kelan toimesta kolmen vuoden ajaksi kotouttamistuen alla. Tutkimustietoa asuntomarkkinoilla löytyvästä syrjinnästä ei ole, mutta yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli vuonna 2020 noin kymmenkunta yhteydenottoa maahanmuuttajataustaisten ja etnisten vähemmistöjen kokemasta asumiseen liittyvästä syrjinnästä. Syrjinnästä syytetty taho on joko välitysfirman edustaja tai yksityinen vuokranantaja, joka vuokraa omistusasuntoaan esimerkiksi julkisella asuntovuokrauksen nettisivustolla.
Tämä on ote jutusta toukokuun 2021 Isosta Numerosta. Osta lehti ja lue koko juttu!
Teksti Ann-Mari Leinonen
Kuva Saara Mansikkamäki
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2020 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen yli 280 hengelle. Lehden myyjät ansaitsivat yhteensä yli 190 000 euroa.
