Tekeillä on monta lakimuutosta, joita pakolaisjärjestöt kritisoivat kovin sanoin. Lait rajoittaisivat rajusti turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja tulevat luultavasti lisäämään paperittomien määrää.
”Nyt ollaan muuttamassa voimakkaasti koko ulkomaalaislakia. Yritetään kiireessä runnoa huonosti valmisteltuja lakeja läpi pelotellen sillä, mitä sieltä itärajan läpi tuleekaan”, toteaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors tämän kevään lakiluonnoksista.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) johdolla on käynnissä useita lakihankkeita, jotka vaikeuttavat etenkin turvapaikanhakijoiden tilannetta. Toteutuessaan ne estäisivät esimerkiksi paperittomia laillistamasta oleskeluaan ja turvapaikanhakijoita saamasta oleskelulupia työn perusteella. Paljon kritiikkiä saanut käännytyslaki on niistä vain yksi.
Tulossa on monia muutoksia, jotka olisivat pysyviä. Huhtikuussa eduskunnan käsittelyyn on tulossa esimerkiksi esitys, joka kiristäisi oleskeluluvan saamisen ehtoja merkittävästi etenkin turvapaikanhakijoiden osalta ja estäisi paperittomia saamasta oleskelulupia. Siinäkin mainitaan yhtenä perusteluna itäraja.
”Tämä ei ole mitenkään perusteltavissa itärajan tilanteella. Vaikutukset eivät kohdistu vain [sinne], eivätkä nämä ole väliaikaista lainsäädäntöä esimerkiksi kriisitilanteisiin”, Lindfors arvoi.
Muutokset vaikuttaisivat laajalti sekä turvapaikkaa hakeviin että kansainvälistä suojelua jo saaneisiin ihmisiin. Ulkomaalaislain muutos esimerkiksi estäisi turvapaikkaa hakenutta ihmistä saamasta oleskelulupaa työn, yritystoiminnan tai opiskelun perusteella.
Luonnoksessa tätä – luvan hakemista toisella perusteella turvapaikanhaun jälkeen – kutsutaan ”kaistanvaihdoksi”. Sen kieltämistä perustellaan pyrkimyksellä estää maahantulosäädösten kiertäminen ja turvapaikanhaun käyttäminen väylänä muuttaa maahan töihin.
Pakolaisneuvonnan mukaan muutosten seuraukset olisivat monin paikoin kohtuuttomia ja ne rankaisisivat turvapaikan hakemisesta. Hakijan on todella vaikea arvioida, kuinka realistiset hänen mahdollisuutensa saada turvapaikka ovat. Vaikka vain osa hakijoista täyttää tiukat kansainvälisen suojelun kriteerit, se ei tarkoita ettei kielteisen päätöksen saaneen pelko vainosta olisi todellinen, Lindfors muistuttaa.
”Ei kielteisen ratkaisun saanut turvapaikkahakemus ole automaattisesti perusteeton tai järjestelmän hyväksikäyttöä.”
Toinen muutos estäisi paperitonta saamasta oleskelulupaa, vaikka hän esimerkiksi löytäisi työpaikan ja edellytykset luvalle muuten täyttyisivät. Lakiehdotuksen mukaan aiempi laiton oleskelu Suomessa olisi itsessään peruste oleskeluluvan epäämiselle.
”On yhteiskunnallisesti järjetöntä pakottaa ihmisiä paperittomaksi. Se tunkee heidät marginaaliin, harmaan talouden puolelle ja hyväksikäytölle alttiiksi. Näistä esityksistä ei voi sanoa mitään myönteistä”, Pakolaisneuvonnan Lindfors sanoo.
Sekä hän että Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen arvioivat, että muutokset tulevat lisäämään paperittomien määrää. Moneen maahan ei Suomesta edes palauteta ihmisiä. Näitä maita ovat esimerkiksi Jemen, Syyria ja Afganistan etenkin naisten osalta.
Ehdotuksessa kiristettäisiin monin muinkin tavoin mahdollisuuksia saada oleskelulupa. Se vaikeuttaisi muun muassa perhesiteeseen perustuvien lupien saamista, yksin tulleiden lasten mahdollisuuksia saada perheensä Suomeen sekä mahdollisuuksia saada oleskelulupa ilman matkustusasiakirjaa.
Pakolaisneuvonta arvioi lausunnossaan, että muutoksella tehtäisiin Suomeen Pohjoismaiden ja EU:n tiukinta ulkomaalaislainsäädäntöä.
”Yleensä laissa lähdetään siitä, että lupa myönnetään, jos edellytykset täyttyvät. Tässä on lähdetty kääntäen tilkitsemään kaikki mahdolliset tavat toteamalla, että nämä ja nämä asiat estävät luvan saamisen”, sanoo Lindfors.
Tämä ehdotus nimenomaan ohjaa epäämään oleskeluluvan ja monin paikoin pakottaakin siihen.
”Ensivaikutelma lakiluonnoksesta on, että se on äärimmäisen sekava. Mutta tavoite tulee hyvin selväksi: estää paperittomien mahdollisuus laillistaa oleskelunsa ja se, että joskus turvapaikkaa hakenut ikinä saisi mitään muuta oleskelulupaa”, Lindfors sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa, että esityksessä on myös paljon uuskieltä ja lakitekstille asiatonta kielenkäyttöä, kuten ”kaistanvaihto”, ”ankkurilapset”, ”tarpeeton turvapaikanhaku” tai ”laiton oleskelu”.
”Kokonaisuus viestittää, että ulkomaalaiset olisivat jollain tavalla vähän epäilyttävä joukko, jota täytyy vahtia hirvittävän tarkasti”, hän sanoo.
Kaikkiaan ulkomaalaislakia muuttavaa ehdotusta määrittelee kiire, kuten monia muitakin hallituksen esityksiä. Nopean lausuntoaikataulun takia jopa eduskunnan oikeusasiamies ehti kommentoida lakiesitystä vain ”pintapuolisesti”.
Tämänkin lain kiireellisyyttä perustellaan sillä, että asia halutaan käsittelyyn ennen kesätaukoa.
”Se ei todellakaan ole peruste, kun on kyse keskeisiin perus- ja ihmisoikeuksiin vaikuttavista lakimuutoksista”, toteaa Lindfors.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman on esitysten sisällön ohella huolissaan niiden aikataulusta.
”Näyttää siltä, että 1-3 vuoden tähtäimellä ulkomaalaisten asema muuttuu merkittävästi. Vaarana on, että ulkomaalaisten perusoikeuksia heikennetään vähän vaivihkaan, ilman kokonaisvaltaista arviota ja yhteiskunnallista keskustelua.”
Kiireellä tekeillä on muitakin muutoksia. Yksi laskisi turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa entisestään, toinen vaikeuttaisi kansalaisuuden saamista ja kolmas lyhentäisi pakolaisasemaa kolmeen vuoteen, jonka jälkeen tilanne arvioitaisiin aina uudelleen.
Monista muutoksista on sovittu hallitusohjelmassa. Oikeuskansleri totesi maaliskuussa, että tavallista lyhyemmälle lausuntoajalle lakien osalta ei annettu sisäministeriöstä hyväksyttäviä syitä.*
Pakolaisneuvonnan mukaan valmisteilla olevien lakiehdotusten kärki on, että kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneidenkin oikeuksia rajoitetaan.
”Tästä paistaa läpi tavoite, että kukaan ei tulisi tai ainakaan jäisi tänne. Pyritään tekemään täällä olo mahdollisimman epävarmaksi ja epämukavaksi”, toteaa Lindfors.
Pakolaisneuvonta, Turvapaikanhakijoiden tuki ry (Tutu), yhdenvertaisuusvaltuutettu ja monet muut ihmisoikeustahot ovat kritisoineet sitä, että lakien kokonaisvaikutuksia tai perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia ei ole käytännössä arvioitu lainkaan.
Näin monen lakimuutoksen vaikutukset voivat kasaantua ennalta-arvaamattomasti, toteaa Tutu ry:n Valtonen.
”Koskaan en ole tavannut näin huonosti valmisteltuja lakiuudistuksia. Käynnissä on kymmenen eri [turvapaikanhakijoihin liittyvää] lainvalmistelua ja kaikista käytännössä puuttuu kunnon ihmisoikeus- ja vaikutusarviot. Ei myöskään olla arvioitu, miten nämä muutokset vaikuttavat niihin henkilöihin, jotka täällä jo ovat – joita on kymmeniä tuhansia”, hän ihmettelee.
Muutokset jättäisivät monet pysyvään epävarmuuden tilaan, hän sanoo.
”Tahallaan luodaan näköalattomuutta ja sellaisten ihmisten joukko, joka oleskelee täällä jopa laillisesti, mutta jolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Tämä on todella kylmää kyytiä.”
Valtonen muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvataan myös panostaa maahanmuuttajien vahvaan kotoutumiseen.
”Nyt kaikki toimenpiteet ja lakimuutokset nimenomaan estävät kotoutumista.”
Teksti: Veera Vehkasalo
Kuvitus: Jonna Luostari
*OIKAISU: Painetussa lehdessä kirjoitettiin, että oikeusasiamies teki kiirettä koskevan ratkaisunsa liittyen sote-leikkauksiin aiemmin. Kyse oli oikeuskanslerista ja tarkemmin ottaen sosiaaliturvan leikkauksista. Lisäksi oikeuskansleri antoi tuoreemman lausunnon myös tässä jutussa käsitellyistä laeista, lausetta muokattu sen mukaisesti.
Tiivistetty versio jutusta julkaistaan huhtikuun Isossa Numerossa #86. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2023 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 270 hengelle.