Olemmeko uudelleenrakentamassa Eurooppaa vai jälleenrakentamassa sitä? Olenko viime viikot tehnyt homona hommia Euroopan parlamentissa?
Sillä miten käytämme sanoja, on väliä. Sanoilla voidaan alistaa, poissulkea, esineellistää ja leimata tai kohottaa, tehdä näkyväksi ja voimaannuttaa. Niiden takana piilevät valtarakenteet kertovat yhteiskunnasta, jossa elämme.
Sanat ovat politiikkaa.
Vielä 1990-luvulla suomalaislapset leikkivät pihalla Kuka pelkää mustaa miestä -leikkiä. Se kertoo aika paljon.
Kielen valtarakenteet heijastavat vähemmistöjen asemaa. Varsinkin kun puhumme sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta tai vammattomuudesta ja etnisistä ja uskonnollisista identiteeteistä, meidän pitää olla sensitiivisiä. Varsinkin jos emme itse kuulu vähemmistöön.
Virheitä sattuu, mutta niistä voi oppia.
Puolustin itse vuosia transsukupuolisten oikeuksia vilpittömästi käyttämällä termiä transseksuaali, kunnes minulle huomautettiin asiasta. Transihmisyydessä ei nimittäin ole kyse seksuaalisuudesta vaan sukupuolesta.
Silläkin on merkitystä, puhummeko sukupuolen korjaamisesta vai sukupuolen vaihtamisesta. Korjaaminen antaa sukupuoli-identiteetin määrittelyvallan ihmiselle itselleen.
Erityinen vastuu sanoistaan on meillä poliitikoilla. Poliitikon sanat ovat tekoja. Jos kansanedustaja käyttää rasistista kieltä julkisesti, se ei ole vain merkityksetön töräys. Kuulijoille se voi olla oikeutus, pahimmillaan yllytys.
Sanoilla on seurauksia.
Tilastot osoittavat, että presidentti Trumpin vuoden 2016 vaalikampanjan ja voiton jälkeen viharikosten määrä Yhdysvalloissa kasvoi. Erityisesti se kasvoi niillä alueilla, joilla Trump kävi kampanjoimassa tai joissa hän voitti.
Siksi kiinnitän sanoihin huomiota. Puhun valtionjohtajista, enkä valtionpäämiehistä. Puhun Euroopan koronaviruskriisin jälkeisestä uudelleenrakentamisesta, enkä jälleenrakentamisesta. Koska mielestäni on tärkeää, ettemme jälleenrakenna vanhaa fossiilista maailmaa vaan uutta, kestävää Euroopaa.
Ja puutun toisten rasistiseen ja syrjivään puheeseen.
Teksti: Silvia Modig (Euroopan Yhtynyt Vasemmisto – Pohjoismaiden Vihreä Vasemmisto – Euroopan parlamentin ryhmä GUE/NGL)
Kaupallinen yhteistyö. Kolumni on ilmestynyt heinäkuun 2020 Iso Numero lehdessä #47.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Lehden hinnasta puolet on myyjän tuloa. Lehden voi ostaa myös verkosta.
