Politiikassa on kyse empatian lisäksi kyse resurssien jaosta ja vallasta, kirjoittaa Veikka Lahtinen.
Perussuomalaisten Riikka Purra järkytti monia vuonna 2023 laukomalla Helsingin Sanomissa, että empatia ei sovi politiikan ohjenuoraksi. Tämä lausahdus näytti tiivistävän täydellisesti Suomen uuden poliittisen ilmapiirin: ei sääliä, ei katumusta.
Monen intuitiivinen vastalause on tietenkin, että empatia on ihmiselämän ja myös politiikan ydin. Samastumalla toisiin, hakemalla samastumispintaa myös erilaisista kokemusmaailmoista, voimme ymmärtää maailmaa paremmin ja vähentää kärsimystä. Ja tietenkin, kaikkia on autettava.
Empatiasta on tullut jopa eräänlainen patenttiratkaisu esimerkiksi eläinten oikeuksia painottavassa politiikassa. Me empaattiset voimme ylittää näkymättömät muurit ihmisten (ja muiden lajien) välillä ja tehdä maailmasta paremman paikan.
Politiikkaa ei kuitenkaan kannata rakentaa inhimillisen perusominaisuuden varaan. On toki hyvä sanoa että meillä on empatiaa myös erilaisia kohtaan, mutta niin sanoisi varmaan Riikka Purrakin. Varsinainen politiikka on ennemmin kiistelyä empatian käsitteen sisällöstä kuin siitä, kuka on empaattinen ja kuka ei. Tunteiden ja inhimillisten kykyjen rinnalla politiikassa on sitä paitsi kyse resurssien jaosta ja vallasta.
Usein empatiasta puhutaan silloin kun ei haluta puhua vallasta tai muista vähän ”likaisista” aiheista. Empatia suuntaa katseen meistä muihin. Politiikan tutkija Wendy Brown suomi klassikkoteoksessan States of Injury jo 1990-luvulla esimerkiksi feministejä oman valtansa pelkäämisestä. Sen sijaan että ottaisimme vallan käsiimme koska se kuuluu meille, vetoamme vallanpitäjien moraaliin, sääliin ja suojeluun. Empatiaa, kiitos!
Empatiaa voidaan myös käyttää hyväksi.
Empatiaa voidaan myös käyttää hyväksi. Nykykapitalismissa erilaisia tunteita osataan tehokkaasti kanavoida pitämään asioita ja valtasuhteita ennallaan. Vahvojen empaattisten elämysten tuottaminen onnistuu tehokkaasti myös pahimmilta riistäjäfirmoilta.
Empaattisemmassa maailmassa epäilemättä olisi mukavampi elää. Sen maailman saavuttaminen toisaalta edellyttää yhteisten intressien tunnistamista, kamppailua ja mediakoneistojen halvoista tunneansoista kieltäytymistä. Kaikkia koskevan yleisen empatian rinnalla onkin osattava tunnistaa erityisiä liittolaisia. On keksittävä, kenen kanssa voisimme yhdessä rynnäköidä nykyjärjestystä vastaan.
Nykymaailmassa on erityinen taito osata rakastaa ennakkoluulottomasti samalla kun pitää silmänsä auki.
Veikka Lahtinen
Podcastaaja ja tietokirjailija
Tämä on näytejuttu elokuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 13 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 1,8 miljoonaa euroa tuloja.
