Yksityiselle sektorille päihdekuntoutukseen lähetettävien määrä on romahtanut hyvinvointialueiden säästöjen takia, sanovat laitoskuntoutusta tarjoavat tahot.
”Eihän päihdekuntoutus voi olla hyväosaisempien palvelu”, huokaa Heidi Viljanen, Kankaanpään A-kodin johtaja ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Kankaanpään A-koti on yksi niistä palveluntarjoajista, joissa laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen asiakkaiden määrä on laskenut tänä vuonna rajusti. Ympärivuorokautista hoitoa yleensä tarvitaan pahan päihderiippuvuuden hoidossa. A-kotiin lähetetään asiakkaita hyvinvointialueilta ympäri Suomen, eniten Pirkanmaalta ja Satakunnasta.
Jos sama tahti jatkuu, on hoitovuorokausia tänä vuonna neljäsosa vähemmän kuin viime vuonna. Historiallisen matala määrä, sanoo Viljanen 20 vuoden kokemuksella.
Suomessa valtaosa julkisen terveydenhoidon piirissä tarjottavasta päihdeongelmaisten laitoskuntoutuksesta on ostettu yksityisiltä säätiöiltä ja yrityksiltä, vuonna 2022 noin 70 prosenttia. Käytännössä ne toteutetaan antamalla hoidettavalle maksusitoumus.
Monet eri palveluita tuottavat tahot ja päihdealan toimijat ovat syksyn aikana varoittaneet, että laitoksille päihdekuntoutukseen annettujen maksusitoumusten määrät ovat romahtaneet kevään jälkeen. Yle uutisoi laitosten ahdingosta elokuun lopulla.
Myös hoitojaksojen lyhenemiset aiheuttavat huolta. Siinä missä laitoskuntoutus saattoi kestää ennen kuukausia, jaksot ovat nykyään kutistuneet paikoin kolmeen tai jopa kahteen viikkoon. Se voi tehdä hoidosta käytännössä tehotonta.
Monet päihdealan toimijat katsovat, että taustalla on hyvinvointialueiden rahapula, joka on kärjistynyt kuluvan vuoden aikana säästöjen vuoksi.
Lain mukaan päihdeongelmaiselta ei kuitenkaan voi evätä hoitoa rahapulan takia. Päihdepalvelut ovat lakisääteisiä ja hoitoa, myös ympärivuorokautista kuntoutusta, on tarjottava sitä tarvitsevalle.
Silti esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja sanoi suoraan Helsingin Sanomille, että muun muassa päihdepalvelut ovat vaakalaudalla, jos valtion vaatimat säästöt pitää toteuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kankaanpään A-kodin Heidi Viljanen on huolissaan siitä, saavatko ihmiset enää tarvitsemaansa hoitoa. Hänen mukaansa maksusitoumusten väheneminen tarkoittaa sitä, että päihdekuntoutukseen pääsy on merkittävästi vaikeutunut – ellei ole omaa rahaa.
Päihdekuntoutukseen pääsy on merkittävästi vaikeutunut – ellei ole omaa rahaa, sanoo A-kodin johtaja.
Hän kertoo, että A-kotiin ottaa yhteyttä yhä useammin ihmisiä, jotka kysyvät mahdollisuutta kuntoutuksen maksamisesta itse, käteisellä, lainalla tai läheisten tuella. Jotkut tuottajat ovat alkaneet markkinoida jopa erilaisia osamaksu- tai lainoitusjärjestelyjä. Kankaanpään A-koti ei ole tähän ryhtynyt.
”Onhan se surullista, jos mennään siihen tilanteeseen, että päihdehoitoon pääsee vain, jos ottaa lainaa tai itsellä tai sukulaisella on mahdollisuus maksaa. Missä muussa sairaudessa joutuu itse maksamaan oman hoitonsa kokonaan?” Viljanen kysyy.
Laitoskuntoutuspäivien määrä on laskenut kaikkialla maassa jo vuosikymmenen ajan. Viime vuoden kohdalla osassa tilastoja näkyy pientä kasvua, mutta alan toimijoiden mukaan romahdus tänä vuonna on poikkeuksellinen. Kuluva vuosi ei kuitenkaan vielä näy valtakunnallisissa tilastoissa. Tarkemman kuvan tilanteesta saa vasta ensi keväänä, kun THL julkaisee koko maan laitoskuntoutustilastot.
Se on kuitenkin selvää, että tilanne vaihtelee eri puolilla maata.
Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella laitoskuntoutusvuorokausien määrä on loppukesään mennessä noussut verrattuna viime vuoteen. Helsingissäkin laitoskuntoutuksen asiakasmäärät näyttävät nousevan tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Helsinki on tehostanut tänä vuonna oman laitoksensa käyttöä ja vähentänyt hieman kuntoutusten ostoa ulkopuolelta.
On mahdollista, että osassa hyvinvointialueita oman kuntoutuksen lisääminen selittää ostopalveluiden vähentämistä ainakin osin. Koko maan tilannetta se ei selitä, koska monella hyvinvointialueella omaa päihdekuntoutusta ei ole lainkaan.
Pelkät luvut eivät myöskään välttämättä paljasta sitä, onko hoitoon pääsy vaikeutunut vai ei.
THL:n Margareeta Häkkinen sanoo, että tiettyjen hyvinvointialueiden kasvaneetkaan laitoskuntoutusmäärät eivät välttämättä tarkoita, että kaikki kuntoutusta tarvitsevat pääsevät siihen.
Tämä johtuu erityisesti huumeiden käytön lisääntymisestä, joka on voinut kasvattaa kuntoutusta tarvitsevien määrää.
Eli vaikka hoidettavien määrä ei laskisi, ei hoidon määrä silti välttämättä vastaa tarpeeseen.
Artikkelia varten on haastateltu myös THL:n erikoistutkijaa Kristiina Kuussaarta, Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikköä Pia Pulkkista, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tehtäväaluepäällikkö Hanna Ahokasta, Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikköä Robert Koskea sekä A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikköä Annuska Dal Masoa.
Teksti Veera Vehkasalo ja Kati Pietarinen
Kuva Katja Tähjä
Tämä on näytejuttu marraskuun 2024 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata.
Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. 13 vuoden aikana Ison Numeron myyjät ovat ansainneet työllään yli 1,8 miljoonaa euroa tuloja.
